Kina koneiden sopivuudesta ja paremmuudesta jatkuu sitkeästi. Asia kaipaisi pikkuisen enemmät tietoa ,jotta keskustelu olisi rakentavaa. Metsälehti on testaillut tähän asti jos jonkilaisia härpäkkeitä ,mutta mitenkä onnistuisi motojen testaaminen eri olosuhteissa ja asettaminen keskinäiseen arvojärjestykseen järjestämällä käytännönläheiset testit eri merkeille ja kokoluokille?Löytyykö katetta myytille ,että pieni kone on paras vaihtoehto ensiharvennuksille ,ja että keskiraskas kone on olosuhteisiin liian iso? Luonnollisesti taloudelliset tekijät tulisi huomioida valintaa tehtäessä ja soveltuvuus myös tarvittaessa hoitamaan kaikki hakkuut harvennuksista päätehakkuuseen.

No kymmenen ketjua oli ,eikä yhtään alle 20 tonnin konetta viiteen vuoteen. Kahdelle suurimmalle yhtiölle tehtiin töitä ja kalusto kelpasi sellaisenaan yhtiön omillekin enskoille.

Mutta ,kuten olen jo useampaan kertaan todennut , ei ole liian isoja koneita, on vain liian pientä puuta ja sitäkin monesti jo valmiiksi liian harvassa.

Totesin tilanteen ,joihin itse olen törmännyt. Käännän kysymyksen niin ,että noin suuri poikkeamien määrä ei ole pelkästään kuskista kiinni. Eivät kaikki voi olla huolimattomia.

Mikähän siellä Keski-Suomessa mahtaa oikein olla, kun on yhtä aikaa hirvet ja onnistuneet ensiharvennukset vähissä?

Mistähän johtuu ,että yhtiöiden omiin harvennuksiin koneet ja niillä aikaan saatu jälki kelpaa ja sopimukset tehdään siten ,että käytössä olevaa konekantaa ei ainakaan pienennetä? Siellä ei keräillä onkivapoja ja metsään mennään vasta silloin ,kun kerymää syntyy riittävästi ja puusto tarpeeksi kookasta.