mehtäukko kertoo realistisen totuuden.

”Rihveli” on tuottavuudeltaan niin pieni, että vaikka se olisi miten mukava ja kestävä laite, se ei ole kannattava, vaikka kuluttaisi löpöä vain litran tunnissa.

Korjuujälki sillä voidaan tehdä ihan mukava, koska se ei tarvitsisi varsinaisia ajouria lainkaan, mutta joka tapauksessa sen täytyisi kulkea monesta kohdasta useasti, joten maastoon helposti jäisi jäljet.

Terrillä oli varsin maastokelpoiset hakkuu – ja ajokoneet, joilla tekivät näytöstä täällä aikoinaan. Kurakoksihan se meni, pyrkimys siihen, että ajoura on vain sen levyinen, että kone juuri mahtuu puiden välistä, on kuolleena syntynyt ajatus.

mehtäukko. Eppäilen, että saako isolla metsäkoneella paremman tilin kuin R-sahalla, kun ollaan taimikkoa harventamassa.

Jos vaikka sillä joku saisi enemmän valmista tunnissa, niin eipä paljoa kuitenkaan jäisi plussalle, mutta edellyttää kyllä sahamieheltäkin, että homma tapahtuu.

Hyvä RS- kaveri tekee tiliä taimikossa, eikä kustannukset nouse hirveiksi. Tunnustan, että raivurin kanssa olen vielä oppipojan asteella, koska olen sitä työtä tehnyt hyvin vähän. Pari raivuria on ladossa kyllä valmiina, mutta enpä taida enää alkaa tekemään edes ennakkoraivausta, yrittäjä kertoi taksansa olevan 350 €/ ha.  Jos ajattelis, että kaksi tankillista päivässä, niin puoli hehtaaria uskoisin juuri pystyväni tekemään: Kyllähän siinä työttömän voittaisi!

Olen aina sanonut, että puunkorjuussa kantavuus ei ole ongelma vaan kannattavuus. Koneita joilla laskee verkot, jos on lumpeikkoa, voidaan kyllä rakentaa, mutta niillä ei kukaan pysty hankkimaan toimeentuloa. Onhan näitä ihme koneita ja koneellistamisia ollut kokeiltavana, kaikki ovat kuitenkin jääneet riihen taakse. Kaivuriin laitettava istutuspää maksoi muutaman kymppitonnin, siihen keskiraskas kaivuri ja vielä kuski hyttiin. Tuotoksessa ei pärjännyt ripeälle metsurille ja satasen pottiputkelle. Metsäkoneen kitkevän perkaulaitteen työtä ja työnjälkeä seurasin muutamalla kymmenellä hehtaarilla. Eipä ollut kehumista. Kasvatettavien taimien täytyi olla korkeintaan metrin mittaisia ja työ tehdä lehdettömään aikaan. Tahtoi vain mätästysaloilla niin mä täs kuin taimi nousta ylös vesakon mukana. Itse kokeilin puunkorjuuta moottorikelkalla. Kannattaakseen olisi pitänyt olla oma huoltoasema. Tavoite on tietenkin pienkoneilla hyvä. Ei sekään ole hääviä katsella, kun iso ajokone kömpii ajouraa kaksi kolmosnippua peräkkäin kyydissä  kohti laania ja reunapuiden latvat lyövät uran päällä yhteen.

Tuollaisista teoriassa kiinnostavista, mutta käytännössä toimimattomista systeemeistä tahtoo olla kiinnostuneempia ne, jotka haluavat ottaa kantaa toisten metsien hoitoon kuin oman metsän talouden kanssa painivat.

Videolla sanottiin olevan 8 ha leimikko ja urakoitsija arveli työsaavutukseksi 1 ha / pv + ajokone. Toivottavasti tarjoushinnat julkaistaan, jotta saadaan esiin mainospuheet ja todellisuus. Muutenhan videon informaatioarvo on nolla.

Kun moton ajouraväli on 20 m, tuo tarvitsee tuplamäärän ajouria. Olkoonkin vähän kapeampia kuin motohakkuussa.