Keskustelut Metsänomistus Pieni perintövero hyvä ratkaisu, se saa tilakauppoja liikkeelle.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
  • Pieni perintövero hyvä ratkaisu, se saa tilakauppoja liikkeelle.

    ´Nyt hakkaamattomista metsistä vero yhteiskunnalle hakkuutulosta on 100%. Kymmeniä vuosia pinta-alavero, metsänhoitomaksu jne. ja nyt hakkuusta myyntivero. Kun lasketaan joku korko etukäteen maksetulle pinta-alaverolle jne. vero on yhteensä on ilman muuta 100% .

    Pienellä perintöverolla saadaan tilat nuoremmille, joiden rahantarve ja aktiivisuus on vanhuksia selvästi korkeampi.

    Tila perittäessä siitä voi saada taloudellista hyötyä vain hakkaamalla tai myymällä. Hakkaamalla vero on em. huomioiden 100%, joten pieni perintövero lienee aika oikeudenmukainen. Nuoria metsiä perittäessä puolestaan pienikin perintövero saattaa olla ongelmallinen. Jos perijä ei tee mitään, hyötyy yhteiskunta, kun suojeluun ei tarvita yhteiskunnan varoja.

    Perijän onkin viisasta myydä perimänsä tila, jolloin käteen jää sentään jotakin. Hän voi vähentää myyntivoittolaskelmassa perintöveroarvon. Eli pieni perintövero saa tilakauppoja liikkeelle. Tähän kun lisätään porkkana tilojen yhdistämiseksi rajanaapurin kanssa, päästäisiin jo alkuun tilakoon järkeistämisessä.

    Pienen perintöveron aikaansaamasta aktiivisuudesta yhteiskunta hyötyy joka käänteessä. Paljon enemmän, kuin perintöveron tuotto.

    Kateus tahtoo viedä tuhkatkin pesästä ja sumentaa järjen valon.

  • Ammatti Raivooja

    Eikös RR sekunti sitten kaipaillu vapaata markkinataloutta ja nyt esittää porkkanoita ja ohjailua metsätalouteen? Ei siinä mitään, minäkin kannatan pakkoja ja porkkanoita.

    Reima Ranta

    No, kartelliyhtiön edusmies haluaa lukea kuin piru raamattua.

    Sellaiset kertaluontoiset porkkanat (ei jatkuvat, kilpailua selvästi vääristävät tuet), joista yhteiskunta hyötyy haittoja selvästi enemmän, voivat olla perusteltuja. Tässä tapauksessa esim. vapautus varainsiirtoverosta rajanaapurin ostaessa, vapaaehtoiset uusjaot yhteiskunnan toimesta jne.

    Tilakoon kasvattaminen olisi välttämätöntä. Pirstoutumiseen ja tilakoon pysymiseen lapsellisena, vaikka olosuhteet ovat muuttuneet ratkaisevasti hevosvetoisesta aikakaudesta, on johtanut pitkään jatkunut MTK-lainen metsäpolitiikka. Valta on kampittanut järjen.

    Ammatti Raivooja

    Yleisesti jotkin porkkanat nostavat hintoja, miten arvioisit porkkanan vaikutukset metsätilojen hintoihin?

    A.Jalkanen

    Esimerkki havainnollistaa nykytilannetta. Oletetaan että perittävän tilan myytävän puuston arvo on 100000 euroa, joka määritellään myös koko tilan arvoksi ja oletetaan myös, että myyn kaikki puut kerralla. Perintövero on tästä tilasta kohtuullinen 9500 euroa eli 9,5 %. Maksan siis tämän ja lisäksi kaikesta tilalta myydystä puusta kuluista tulevat vähennykset huomioiden ehkä noin 25 %. Veroaste yhteensä noin 35 %.

    Jos myyn tilan, myyntivoitosta ei mene erikseen veroa, vaan hankintahintana hyväksytään arvo, josta on maksettu perintövero. Siis jos tilasta aikoo luopua, kannattaa maksaa perintövero tilan käyvästä arvosta. (Jos sen sijaan tilan aikoo pitää, voi kannattaa taktikoida ja käyttää verottajan alueittain taulukoimia metsän arvoja.) Saan käteen tilakaupasta 100 000 euroa ja maksan perintöveron 9500 joten minulle jää 90500 euroa.

    Tilan ostajan kannalta tilanne on taas se, että hän saa metsävähennyspohjan ansiosta myydä 60 prosenttia 100 000 euron puustosta verotta ja loput pääomaveroprosentilla 25 % eli veroja kertyy 40 000 eurosta 10000 euroa. Lisäksi hän on maksanut varainsiirtoveroa 4 %. Veroaste on siis hänellä kokonaisuudessaan karkeasti 14 %.

    Verohyöty on ostajalle verrattuna perijään kohtuullisen suuri, 20 prosenttia tilan arvosta. Jos perijä kuuluu toiseen veroluokkaan tai jos metsätila on arvokkaampi, ero on suurempi. Olisiko järkevää ”neutralisoida” verotus siten, että tilan hankkiminen tai saaminen lahjana, perimällä ja ostamalla olisivat verotuksellisesti tasa-arvoisia tapoja kasvattaa metsäpinta-alaa? Nykysysteemi ei suosi sukupolvenvaihdoksia, vaan myyntejä. Riittävä korjaus olisi, jos tilan saaja voisi vähentää maksetut verot puun myyntitulojen veroista.

    Ammatti Raivooja

    Entäs metsävähennyksen nostaminen 100%? Mitäs se auttaisi? Pitäisikö metsävähennyksestä kuitenkin luopua? Ikävä valtion on jostain kerättävä veroja.

    Metsäkupsa

    Eikös 10 % perintövero seuraavalle sukupolvelle ole suhteessa melko pieni.Metsätilojen keskikoko sen verran pieni,että ei vero yleensä pelkästään sen perinnön arvosta enempää tee.Kääntäen,kun ostat markkinoilta 100 % hinnalla ja vielä maksat 4% varaisiirtoveron kauppahinnasta,niin erotus melkoinen yli 90%.

    Ammattiraivaaja edellä toteaa,että valtion jostain verotuloja saatava,palkkatulosta vai alv:stä vai perintöveroista ,sitä voi pohtia.Sisareni perhe maksaa tänä vuotena yli 60 000€ perintöveroa,eihän veronmaksu mukavalta tietenkään tunnu,mutta ostaessa ei puolimiljoonaa olisi piisannut.

    Metsäkupsa

    Mokkula konittelee yhteyksien kanssa,syy tuplaan.

    MaalaisSeppo

    Jos ennakkoperinnön vero oli pienempi kuin varsinaisen perinnön, niin sitten tämä ajatus ehkä toimisi. Jos alennus koskisi kuolintapauksien perintöjä, niin epäilen. En usko, että perintöverolla on vaikutusta kuolleisuuteen.

    Pete

    Kaikkein fiksuimpia olivat ne jotka pinta-alaveron aikaan hoitivat sukupolenvaihdoksen kaupalla. Ostaja ehti vielä myydä puuta veroitta ja veromuutoksen jälkeen oli metsävähennys käytössä.

    Reima muistelee nyt vanhoja ihan turhaan. Pinta-alavero oli metsiään hyvin hoitavalle erinomainen systeemi taimikkovähennyksineen kaikkineen. Ainoastaan selvästi tavallista isommat pinta-alat olivat ongelmallisia progression takia.

    Perimistä tai lahjaksi saamista ei pidä ainakaan suosia vapailla markkinoilla ostavien kustannuksella. Miksi pitäisi? Hoitavatko metsänsä perineet sitä yleensä paremmin. Hakkaavatko he enemmän puuta?

    Anneli, nykysysteemi saattaa suosia myyntiä, mutta myyntiä voi ja lähes aina myös kannattaa käyttää myös sukupolvenvaihdoksessa. Lähiomaiselle myynti on luovutusvoittoverosta vapaa ja metsävähennys tulee käyttöön. Rahalla on helpompi hoitaa sisarosuuksia ja rahaa on aina helppo jakaa. Saattaapa se luopuva sukupolvikin keksiä rahalle jotain käyttöä. Perintöä ei pidä millään tavalla suosia. Kuoleman odottelu ei ainakaan paranna metsätilarakennetta. Jos jotain tuetaan tai ohjausta tehdään, niin toimenpiteet pitää rajata elinaikana tehtyihin järjestelyihin.

    Pete

    Itse tiloja ostavana en kaipaa metsävähennykseen korotusta. Jos tiloja ostaa, niin metsävähennys ei lopu koskaan… Tai tältä ainakin nyt näyttää. Korkeampi metsävähennyspohja, esim. 90%, kapitalisoituu taimikkovaltaisten tilojen hintaa. Metsävähennysmahdollisuutta ei myöskään pidä laajentaa tiloille jotka eivät nyt ole sen piirissä. Se johtaisi samaan ilmiöön, eli metsää ostettaisiin vain sen takia, jotta saadaan ”perintötilan” puunmyynneille alhaisempi vero.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)