› Keskustelut › Metsänhoito › Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 77)
1 2 3 … 6 7 8

  • Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

    Lähetetty: 3.6.2016, 07:39

    On pieni ala, jota ei aikanaan uudistettu. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on edelleen ruohoa ja pieniä kuusen taimia siellä täällä ja kaiken päällä on vahva koivutaimikko. Lisäksi on muutama paikka, jossa on vettä ja siihen lykkää leppää. Olisi siis tulossa ihan luomusekametsä.

    Maa on Hämeessä ja pohja on hyvinkin rehevää eli ryönää pukkaa 🙂

    Nyt sitten ihmettelen, että mitä tekisi.

    Vaihtoehto 1 olisi vain hissukseen harvennella pihlajat ja muut ryönät pois ja jättää siemensyntyiset koivut.

    Vaihtoehto 2 olisi raivata edelleen vaan tyhjäksi ja ährätä kuokan sekä lapion kanssa täydennysistutusta eli sitten olisi kuusikkoa tulossa. Menetettäisiin nyt ehkä 6-vuotias koivikko yms.

    Vaihtoehto 3 en tee yhtään mitään vaan kirjoittelen täällä ja käyn kerran vuodessa kuvaamassa tilanteen.

    Vaihtoehto 4 mikä ?

    Ala on siis luokka 1 ha eli ei kauheasti kannata rynnistellä, mutta jotain olisi mukava saada tuostakin ulos.

    Mitäs suositellaan?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • vänkäri 10.6.2016, 15:57

    Katso tuolta kuvista.

    A.Jalkanen 10.6.2016, 17:18

    Minusta voi saada, jos metsikön hoitaa hyvin, eli pitää riittävän harvana niin että kuusetkin kasvavat hyvin. Sahalan kartanossa perusmalli rehevillä mailla on koivun istutus ja alikasvoskuusikko.

    oksapuu 11.6.2016, 18:12

    Kävelet raivurilla läpi ja siistit kasvukuntoon…

    Olen ymmärtänyt että Hilux:m tekee polttopuita, tuosta sitä polttopuurankaa jatkossa lähtee…

    Ei noin pienen kuvion takia paljon kannata panostaa…

    Hiluxmetsuri 11.6.2016, 20:15

    Vänkärille kiitokset alikasvoskuusikuvista. Jos ei otsikossa niin lukisi, niin voisi kuvitella kuusikon olevan ihan istutustavaraa.

    Vahvistaa käsitystäni siitä, että tällä pikkualalla kannattaa aloitella koivuilla ja antaa jälkipolven jatkaa siitä mtä tuosta on kehkeytynyt. Itse kuvittelisin vielä yli 15 vuotta täällä pallon pinnalla metsätöihin kykeneväni. Ehkä siinä ajassa saa koivut kasvuun, harvennettua ne riittävästi, kerättyä polttorangat, saunottua niiden lämmössä ja keinuteltua kiikkustuolissa alikasvukuusista haaveillen.

    🙂

    koillis lappi 12.6.2016, 12:47

    Hiluxmestari osoitti laskelmillaan ensiharvennuksen kannattavuuden.Eikö sen vaiheen vois jättää väliin?.Pikkasen väljempänä kasvattaa litrakokoa hieman suuremmaksi ja harventaa sitten.Ite kaatanu useana keväänä talvikorjauskohteilta kuitua maahan ravinteeksi.Kymmenen sentin keppi on 10v päästäkin kymmenen sentin keppi.Jäävä puusto paljon tärkeämpi.

    koillis lappi 12.6.2016, 13:09

    Meillä etelälapissa menee jotenki näin.Istutat 2000 tainta/ha.Viden vuoden päästä ko alalla 2-3 kertainen määrä taimia,kuusiakin jonkin verran plus koivut päälle.

    Hiluxmetsuri 12.6.2016, 13:26

    Koills lapin ajattelua jatkaisin sillä, että pohjoisessa taitaa kasvun rajoite olla auringon energian puute. Se vaikuttaa lämpötilaan ja yhteyttämiseen eli ihan suoraan kasvuun. Pitämällä puut harvemmassa voisi kuvitella, että yhdelle puulle riittäisi tuota pohjoisessa harvinaisempaa aurinkoenergiaa hieman enemmän(?)

    koillis lappi 12.6.2016, 13:58

    Hiluxmestarille.Ravinnerikkaat maat niin kuin minulla pukkaavat oksasta puuta kankailla.Mutta talvikohteita kuten jängillä ja paikoissa mihin ei kesällä pääse kasvattaisin väljempänä ja viivästyttäisin ensiharvennusta,kun ei niihin kiinnostusta ole.Lämpö meillä jotain 900 mikä liene ratkaiseva tekijä.Valoa kesäisin piisaa,mutta ei yksin riitä.

    Timppa 12.6.2016, 15:02

    AJ tuolla edellä esitti ajatuksen, että harvan taimikon laatua voi parantaa karsimalla tai harjoittaa täydennysistutusta.

    Karsimista ei kyllä ole harjoitettu eikä se kovin helppoa taida olla.

    Täydennysistutuksia on vuosien saatossa tullut tehtyä eri syistä. Myyrä- tai tukkimiehentäituhot. Huonosti onnistunut luontainen uudistus. Oma kokemus on, että se täydennysistutus on viimeinen hätäkeino. Taimet jäävät kasvussa muista jälkeen. Niiden pelastamiseksi on tehtävä ylimääräisiä perkauksia.

    Kyllä oma ja yhteismetsän osakkaiden käsitys on, että mieluummin panostetaan vähän yli tarpeen taimikon perustamiseen, jolloin jää riskivaraa. Onko se taloudellista vai ei? En ole laskeskellut. Valtaosa omistajista on kuitenkin jossain vaiheessa ollut mukana niitä täydennysistutuksia tekemässä, joten tietävät mistä on kysymys. Kannattaa muistaa sekin, että istutuskulun saa vähentää verotuksessa.

    Myös kannattaa muistaa, että tiheässä taimikossa perkaustarve vähenee eikä aikanaan tarvita näkemäraivauksia.

    Jätkä 12.6.2016, 17:38

    On aivan kuin olisi unohdettu se, että onpa istutustiheys kuinka harva tai tiheä tahansa, sinne syhtyy luontaisia taimia joskus ihan mielettömästikin.
    Täydennysistutusta voidaan – ja pitää tehdä, jos alueelle on syntynyt isohkoja reikiä, joissa ei ole korvaavia puunalkuja.
    Jos istutustaimet ovat jo kolmen metrin korkuisia, niin sellaista ei enää täydennetä istuttamalla.
    Pystykarsintaa tehdään hento-oksaisiin puihin, eikä siinä vaiheessa täydennetä mitään.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 77)
1 2 3 … 6 7 8