› Keskustelut › Metsänhoito › Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 77)
1 2 3 … 5 6 7 8

  • Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

    Lähetetty: 3.6.2016, 07:39

    On pieni ala, jota ei aikanaan uudistettu. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on edelleen ruohoa ja pieniä kuusen taimia siellä täällä ja kaiken päällä on vahva koivutaimikko. Lisäksi on muutama paikka, jossa on vettä ja siihen lykkää leppää. Olisi siis tulossa ihan luomusekametsä.

    Maa on Hämeessä ja pohja on hyvinkin rehevää eli ryönää pukkaa 🙂

    Nyt sitten ihmettelen, että mitä tekisi.

    Vaihtoehto 1 olisi vain hissukseen harvennella pihlajat ja muut ryönät pois ja jättää siemensyntyiset koivut.

    Vaihtoehto 2 olisi raivata edelleen vaan tyhjäksi ja ährätä kuokan sekä lapion kanssa täydennysistutusta eli sitten olisi kuusikkoa tulossa. Menetettäisiin nyt ehkä 6-vuotias koivikko yms.

    Vaihtoehto 3 en tee yhtään mitään vaan kirjoittelen täällä ja käyn kerran vuodessa kuvaamassa tilanteen.

    Vaihtoehto 4 mikä ?

    Ala on siis luokka 1 ha eli ei kauheasti kannata rynnistellä, mutta jotain olisi mukava saada tuostakin ulos.

    Mitäs suositellaan?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 9.6.2016, 14:41

    Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tuolla kuvien joukossa on Timpan ottama valokuva (otos 2) jossa erinomainen kuusen taimikko. Uskotteko että taimikko olisi tuollainen jos siellä olisi > 30 % koivua odottamassa vaneriksi kasvua ?

    jees h-valta 9.6.2016, 14:44

    Eipä se kuusi niin hurjasti koivun alla näytä kärsivänkään. Tiedä sitten näöstä, pääasiahan on että kasvatetaan jalostettavaa puuta tehokkaasti.

    Hiluxmetsuri 9.6.2016, 14:50

    Juu. Hienot on Timpalla kuusikot. Ja tuskin olisivat juuri tuollaisia koivujen kanssa. Onnittelut hienosta metsästä.

    Nyt on kuitenkin edelleen kyse pääasiassa koivuista ja siitä, että jos jättää kuuset harvaksi (1000-1200/ha) ja antaa muutamien koivujen vaneroitua ( jos ne nyt edes tuolla tiheydellä miksikään tulee, en tiedä ja siksi kysyn) niin säästyy 600 taimea ja kulut. Toki jää se 150e tulematta. Oisko lopputulos hitusen parempi vain tuleeko sekulia?

    Nimetön 9.6.2016, 16:05

    HYVIN ON TÄÄLÄN PÄIN ONTISTUNTUT,VANERI KUUSIN KANSA KASVANTAEN.MAA P0HIA JOS ON TARPEEKSIN,VÄKEVÄ NIIN VOI TULTA,HIESU K0VUSTAKIN VANERI.TIENTEKIN PITÄÄKIN SUOSITELTA RAUTUS KOVUA.K0VU E1 PITÄ OLTA LIIKAN,YLHÄINEN KUUSIN NÄHTEN SEKÄ ON,PITÄÄ OLTA SE OIKIA KASVUN SUHTE.MINÄ OLEN MONETKIN VANERI,METÄT TEHTYT ISÄNTÄT ON KIITELTYT,KÄTESTÄ PITÄJEN TYÖN MA1TA ON,OLTUT RUUHKASKI ASTI.EN TIETÄ ONKO SE VANERI,METÄN TEK0N TA1TO JO MUUVALTA,KATONTUT EN MINÄKIN.OLE TÄTÄ KIRJOSTA OPINTUT KUN,EN OLEN OLTUT LUKU MIHIÄ K0SKAAN.TULEE LAATUN VANERIA KUUSIN,SEKASA E1 SYÖ TÄPLÄN KÄRPÄNEN SEKÄ,TULEE RAHA TYVIÄ MYÖSKIN.

    pikkutukki 9.6.2016, 19:18

    Eikös Timpan hyvässä kuusitaimikkokuvassa näy kaksi suurehkoa koivua !

    vänkäri 10.6.2016, 09:43

    Täytyypäs käydä ottamassa pari kuvaa vastaavan alikasvoskuusikon nykytilasta jos ehdin. Ja tietysti jos tämä windowsin räppänä toimii tällä sivustolla.

    Jätkä 10.6.2016, 09:57

    Kun ensimmäisen kerran olin ”ansiossa” ihan omillani, olin n 15 vuotias, kun Metsälautakunnan metsäneuvoja pyysi erään uudistusalan hoitoon.
    Pinta-alaa oli pari hehtaaria ja ensin piti vesurilla piestä kaikki jääneet puun alut maahan. Vaikka alueen reunoilla ja nurkissa oli ihan kelvollinen nuori taimikko, paraimmillaan yli viisimetrinen, niin nekin piti kaataa.
    Silloin oli ohjeena, että ne pienetkin, alle puolimetriset kuusentaimet piti poistaa.
    Sitten kuokalla laikutus ja männynsiemenet laikkuun.
    neuvoja kävi vielä tarkastamassa työnjäljen ja kehuskeli sitä.
    Sen jälkeen tarjosi vielä monet työmaat, vaikka olin oikeasti alaikäinen.
    Nykyisin olisi varmasti hyödynnetty nuo reuna-alueet, niitä oli sentään suhteellisen paljon ja tosiaan jo etukasvuisia.

    A.Jalkanen 10.6.2016, 10:38

    Näin on, aukkojen turhasta siistimisestä lienee päästy pois. Uudistamisen kannalta pahoihin paikkoihin ja aukon reunamille voi jättää riistatiheikköjä.

    Samoin on päästy pois tiukista hyväksyttävän taimikon puulaji- ja vähimmäistiheysrajoista. Jos taimikon istuttaa harvana, ottaa sen riskin, että jos tuhoja tulee eikä luonto täydennä siementaimilla, lopputulos on liian harva. Asiaa voi korjata karsimalla. Tämä lienee halvempaa kuin täydennysistutus?

    Tämä on vissiin sitä vertaisoppimista. Hyvää keskustelua.

    Hiluxmetsuri 10.6.2016, 14:39

    Yksi kysymys tässä jutussa on se miten luonto toimii, jos ihminen ei sitä sorki.

    Olen ymmärtänyt, että koivu pioneerilajina tulee ensin ja sitten kun se poistuu tavalla tai toisella, alkaa sen varjosta nousta kuusia.

    Koivut ovat siis ikäänkuin ilmainen taimiaines jos niiden annetaan kasvaa. Eri asia on sitten se, että mitä niistä talousmielessä saadaan, mutta ainakin uudistuskulut rajoittuvat lähes pelkkään raivaussahaamiseen.

    Tutkimusta kuusen seassa olevista koivuista tuntuu olevan, mutta onko toisinpäin eli koivujen seassa olevista kuusista? Mikä kuusisekoitus vielä sallitaan ettei koivikko heikkene? Vaiko mikään?

    Yhtä juttua ei vielä kukaan ole kommentoinut eli sitä, että mitä järkeä on kasvattaa kuusia niin tiheässä, että ne pitää harventaa kalliilla koneilla ja jyrsiä juuret vajaan euron arvoisen puun vuoksi?

    Puukin uusilla luvuilla korjattu laskelma:

    Uudistuskulut:0,50e
    Hakkuusta saatu 0,66e
    Harvennustulonetto 500×0,16= 90e

    (Vanha laskelma:taimi 20 c, mätäs 10c, muut kulut 2c : yhteensä 32c. Koneella puitu 70- litrainen kuusi ( oisko tää kuitukokoa?) 0,06x11e= 0,66e. Netto ilman korjuukuluja = 0,66-0,34=0,32 Hehtaarille vaikka 500 harvennusrunkoa eli 500×0,32=170€.)

    Liekö koneen siirtokulut palstalle tuota luokkaa? Tokkopa koneurakoitsijallekaan minkäänlainen kultakaivos on tämä keikka?

    Tuossa yhtälössä voittaa vain jalostava metsäteollisuus, joka saa 500×0,06 m3 = 30m3 puuta hinnalla 330e.

    Tämän takia mietin sitä, että en kasvattaisi turhaan sellaista, jota kannata ei kerätä…

    Korjattu Timpan huomion jälkeen pilkkuvirhe 🙂 kiitos!

    Suuruusluokka lienee nyt kohdallaan?

    Hiluxmetsuri 10.6.2016, 15:04

    Hiukan alkaa keskustelun alkuperäinen focus hajaantua, mutta koetetaan jatkaa:

    Jos ajattelee niinkuin Puuki esitti, eli käyttää uudistuskuluna 0,5e unohtaen kaiken hienojakoisemman diskonttauksen yms. ja istuttaa vaan 1000-1200 ( mikä se raja nyt olikaan) niin periaatteessa menettää hiukan tuloja eli sen 90e, mutta sen vastapainoksi on istukkailla enemmän tilaa kasvaa. Voiko tuotto olla parempi kuin laittaisi täystiheän? Tuleeko kuusista liian oksikkaita. Männyillehän tämä homma ei taida sopia ollenkaan?

    A.J toi esille tuon tuhouhkan ja siksi pitäisi olla mistä ottaa jos menee taimia tärviölle. On kai se noinkin, mutta pitääkö niitä olla 50% ylimäärä? Tuon hieman haastaisin. Istuttaessa olen huomannut, että taimilaatikossa on useita kaksihaaraisia taimia, joita ei voi laitella kuin huvikseen jonnekin. Tämä on yksi syy miksi ehkä pitää olla harvennusvaraa.

    Edelleen jos palataan alkuperäiseen kysymykseen ja AMMATTIMIEHEN vanereihin, niin vastausta vaille jää voiko luontaisesti syntyneen koivikon ja alikasvukuusikon saada järjellisesti tomimaan yhteen?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 77)
1 2 3 … 5 6 7 8