Keskustelut Metsänomistus ”Pieni jääkausi” tulossa

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
  • ”Pieni jääkausi” tulossa

    Auringon tutkijat ovat löytäneet ilmiön, joka viilentää säätä jo 15 vuoden kuluttua.
    Auringon aktiivisuus laskee tilapäisesti 2030-luvulla, University of Northumbrian tutkijaryhmä esittää. Se johtaa ”pieneen jääkauteen”, jonka tunnusmerkkinä ovat erityisen kylmät talvet, Telegraph kirjoittaa.

    Tutkimusryhmän johtaja Valentina Zharkova esitteli alustavia tuloksia seminaarissa Britanniassa viime viikon lopulla.
    Zharkovan mukaan auringon aktiivisuus vähenee 60 prosentilla, mikä johtaa niin sanottuun Maunderin minimiin. Tuolloin myös auringonpilkkuja on poikkeuksellisen vähän.

    Maunderin minimi sai nimensä vuosina 1645–1715, jolloin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa koettiin poikkeuksellisen kylmiä talvia. Tutkijoiden mukaan sen jälkeen ilmiötä ei ole esiintynyt.
    Zharkovan mukaan hänen tutkimusryhmänsä mallin tarkkuus on peräti 97 prosenttia.

    Taloussanomat

  • Rane

    Niin,kansainvälinen tutkijaryhmä on näköjään tutkinut merenpinnan nousua.
    Sen mukaan merenpinnan korkeus oli suhteellisen vakaa ajanjaksolla 200 ekr.-1000 jkr.
    Sen jälkeen merenpinta nousi n.0,5mm vuodessa noin 400 vuoden ajan joka tunnettiin keskiajan lämpökautena.
    Sitten seurasi ”pieni jääkausi” 1800-luvun lopulle jolloin merenpinta oli vakaa.
    Sen jälkeen merenpinta on noussut n.2mm vuodessa,nopeimmin 2100-luvulla.
    Rane hieman ihmettelee miksi jaksot jolloin vesi on ollut suuremmassa määrin sitoutuneena jäätiköihin eivät näy merenpinnan laskuna?

    Korpituvan Taneli

    Niin ja miksi ne lämpöiset kaudet eivät näy sellaisina monien metrien pinnan nousuina, jollaisilla meitä nyt pelotellaan.

    Maailman lopun ennustaminen on aina ollut ihmisten huvia, mutta nykypäivinä sen saman vietin ilmentymää sanotaan tieteeksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen

    Näin Pariisin ilmastokokouksen aattona voi vilaista vaikka lustoaikasarjoista koostvan näkymän ilmastohistoriaan, jonka metsäntutkijat ovat työstäneet:

    http://www.maol.fi/fileadmin/users/EDimensio/Dimensiossa_julkaistua/ilmastonmuutos_DM1202.pdf

    No, vaikka ilmastoskeptikot olisivat oikeassa, ja ilmastonmuutos ei olisikaan ihmisen aikaansaannos, olisi järkevä toimintamalli kuitenkin täsmälleen sama: mahdollisimman nopeasti pois fossiilisista kohti uusiutuvia puhtaita energianlähteitä. Tätä puoltaa energiahuollon varmuus ja terveydelliset seikat. Sitten jos vaikka kylmeneekin, onpahan varalla fossiilisia.

    Rane

    Vaaran Kaija oli soittanut Kainuun radioon ja ennustanut että tulee tosi kylmä talvi.
    Voi tullakin kunhan vaan alkuun pääsee.

    Pinsiön vaari

    Nämä lustoaikasarjat on mielenkiintoisia. Juuri hiljattain puutarhurina toiminut mies kertoi takavuosina saaneensa suosta nostetun multakuorman mukana puunkannon joka osoittautui pyökiksi. Asiantuntijoiden mukaan se oli ollut kasvussa n 5000 vuotta sitten. Mutta kyllä silloinkin oli lumitalvia sillä saman ajan suksien ja rekien kappaleita on löytynyt monilta paikoin.

    Mutta miten saataisiin ilmakehän hiilidioksiidin määrän kasvu muutettua alenevaksi? Asiaa pohdittiin muutamassa miehessä ja tultiin siihen tulokseen että autiomaat pitää saada kasvamaan vihreitä kasveja. Aurinkovoimaloiden sähköllä pumputaan meristä vettä josta poistetaan suolat. Vedellä kastellaan autiomaata niin että kasveille tulee mahdolliseksi kasvaa. Kylvetään tai istutetaan paikallisia kasveja. Ensin tietysti jotain ruohoja mutta kunnon runkoakin tekeviä puitakin varmasti löytyy. Varmasti Euroopan kokoisesta Saharasta löytyisi alueita joissa saataisiin syntymään ”hiilinieluja”. Ja autiomaita on varmasti riittävästi. Erilaisina ilmasto-aneita on myös maksettu niin paljon että alkuun pääsy ei ainakaan rahoitukseen tyssää. Seuraava ilmastokokouskin voitaisiin pitää jossain autiomaan laidassa. Jokainen päivä alkaisi parin tunnin puun istutus sessiolla. Sitten saunaan ja loppupäivä kokousta. Varmasti tulisi järkeviä päätöksiä.

    Lupasin porukalle että otan täyden vastuun tästä esityksestä. Rahaa en huoli mutta jonkun kunniamerkin otan vastaan. Mutta itsenäisyyspäivän juhliin en lähde henkariksi tai pyörimään joutilasta sinänsä tärkeän asian ympärillä!

    Visakallo

    YK:n ilmasto- ja seurantakokouksia on järjestetty kaikkiaan 24 kpl.
    Jos kaikki näihin kokouksiin liittyvä ilmakehää tuhoava lentely lasketaan yhteen ja verrataan sitä tilanteeseen, jossa kaikki kokouksiin jollakin tavalla osallistuneet olisivatkin jääneet kotiin ja kukin olisi istuttanut 1000 puuntainta, maapallon ilmasto olisi nyt huomattavasti paremmassa kunnossa.
    Tämänkertaiseen Pariisin kokukseen osallistuu, tai siellä työskentelee kaikkiaan 40.000 ihmistä. Se tekisi jo 40 miljoonaa hiilidioksiidia sitovaa puuta lisää maapallolle.
    24 kokouksen saldo olisi jo lähellä miljardia puuta.

    Rane

    Tuo metsittäminen olisi helppo homma jos siihen käytettäisiin vaikkapa puolet sotimiseen ja aseisiin käytettävistä varoista.
    Tämä nyt vaan on tärkeysjärjestys.
    Käsittääkseni ainakin lähi-idässä on joskus ollut sankkojakin metsiä.
    Ne ilmeisesti hakattiin laivanrakennukseen ja polttopuiksi ja sikäläiseen tapaan uusien istuttaminen jäi tekemättä.

    A.Jalkanen

    Ihan kelpo ehdotus Pinsiön vaarilta. Maailmassa on kyllä paljon ruuan viljelyyn kelpaamattomia joutomaita, jotka sopisivat puiden, pensaiden ja ruohojen kasvatukseen eli viherryttämiseen. Mutta… tuotetulle energialle ja suolattomalle vedelle on paljon muitakin ottajia, jos niiden tuotanto saataisiin käyntiin. Mahtaisiko ruohoille ja puille jäädä mitään?

    Halvasta istutustyövoimasta Afrikassa ei ole puutetta, joten sen puoleen ei olisi huolta. Tarvittaisiin alkuinvestoinnit aurinkopaneeleihin ja puhdistuslaitteisiin. Paljonkohan nämä maksaisivat? Suurimmaksi ongelmaksi voisi muodostua veden kuljettaminen istutusalueille, joten hanke pitäisi varmaan aloittaa rannikoilta.

    Pinsiön vaari

    Maailman parantaminen on helppo aloittaa mahdollisimman kaukaa. Kiinan tilannetta me jokainen ollaan parantamassa. Ja autiomaita vihertämässä. Mutta mitä voisimme tehdä tässä lähellä? Suomalaiset ei ole niitä suurempia hiilen tupruttelijoita. Mutta jotain keksintöjä on varmaan vielä tekemättä joilla hiilen määrä ilmakehässä saataisiin laskuun.

    Tietoviisas kaveri oli lukenut jonkun tutkimuksen jossa oli selvitetty että sopivasti lannoittaen rahkaturpeen kasvu tuplaantuu. Silloinhan sen sitoma hiilimääräkin kaksinkertaistuu! Turpeen polttoakin voitaisiin sitten lisätä. Ja jos poltto pysyisi sellaisena kuin nytkin että turvetta poltetaan vähemmän kuin se kasvaa niin puheet turpeen fossiilisuudesta olisi edelleen höpöpuhetta. Voisikohan tästä turpeen kasvun suuresta lisäyksestä saada vientituotetta? Euroopan puolella Uralille asti on aika monta suoaluetta hiiltä sitomaan! Sinne ei varmasti mitään lannoitteita saa kaupaksi mutta oppi ja menetelmätkin voisi olla vietävissä.

    Niillä alueilla millä Suomessa ei voi puita kasvattaa tapahtuu kesäisin suuressa määrin hiilensidontaa. Mutta aika vähän siitä jää seuraaville vuosille sitoutuneena ja hyödynnettäväksi. Kasvu tuntuu vaan lisääntyvän kun mm lupiinit kasvaa joka vuosi aina vaan suuremmiksi. Millähän tämä tienvarsien yhäti lisääntyvä hiilimäärä saataisiin pois kierrosta ja/tai hyödynnettyä? Taitaa olla se ”hyvä kysymys”! Nyt keksijät kehittelemään!

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)