Merkkejä tulevasta säästä on etsitty – luonnollisesti – luonnosta: jos pihlajassa oli syksyllä paljon marjoja, oli edessä ankara talvi, ja jos uudenvuoden yönä saattoi ihailla tähtitaivasta, tuleva kesä tuotti hyvin marjoja. Nykypäivän ”sääprofeetat” ennustavat säätä esimerkiksi ahvenen selkäevästä tai kissan käyttäytymisestä.

Nykyisin virallisesta sään ennustamisesta huolehtivat meteorologit tietokoneiden ja erilaisten matemaattisten mallien avustuksella, mutta sääprofeettojenkin näkemykset saavat palstatilaa mediassa.

Sääprofeettojen tälle kesälle antamat ennusteet eroavat toisistaan varsin paljon.

Esimerkiksi Marttilan sääprofeetta Arto Ali-Eskola ennusti toukokuussa, että kesällä ei juuri helteistä päästä nauttimaan – mutta myös sateiden piti Ali-Eskolan mukaan jäädä vähiin.

Porilainen Pentti Sjöblom arveli puolestaan kesäkuussa, että heinäkuun puolivälissä olisi lämmintä mutta myös sateista. Pohjan Hessu eli säämies Heikki Malmström ennusti Uudellemaalle heinäkuuksi runsaasti hellepäiviä.

Mäntyharjulainen ”ahvenprofessori” Matti Paasonen uskoi heinäkuun alussa, että edessä olisi kesäistä säätä ja hellerajakin rikkoutuisi muutamana päivänä.

Ylen meteorologi Matti Huutonen ei pane pahakseen sitä, että sääprofeetat ennustuksineen saavat julkisuutta.

– He seuraavat paikallista säätä varmasti tarkasti ja heillä on arvokasta tilastotietoa pitkältä ajalta, Huutonen muistuttaa.

Siinä missä kansan sääprofeettojen ennustukset ulottuvat useiden kuukausien päähän, meteorologit ennustavat säätä korkeintaan päivien päähän. Ilmatieteen laitos kertoo, että esimerkiksi säätyypin voi ennustaa 6–10 päiväksi ja lämpötilan 4–7 vuorokaudeksi.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen ilmasto on erittäin vaihtelevaa, minkä vuoksi yli viikkoa pidempien ennusteiden käyttö Suomessa on hankalaa. Tarkkoja päiväkohtaisia ennusteita onkin järkevä tehdä noin viideksi päiväksi eteenpäin.
Yle Uutiset

Ennustan, että Anneli saattaa olla hyvinkin oikeassa!
Meikäläinen onkin siirtynyt silloin jo takaisin ilmastoituun toimistoon!