› Keskustelut › Metsänhoito › Pieleen mennyt historia opiksi

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Pieleen mennyt historia opiksi

    Lähetetty: 19.1.2022, 10:39

    Voiko sellainen keskustelu ketju elää jossa kerrottaisiin omia tekoja, havaintoja, jotain muuta,  joissa olisi aiheena epäonnistuminen, asia jonka olisi voinut tehdä paremmin, ei kannattaisi tehdä siten tehdä kuin on joku tehnyt, ei syyllistetä mutta ei kait se haittaa jos joku syyllistyy?  Käytetään kohdentamisessa esim. maakuntajakoa. Jos tietää että havainto koskee metsähallitusta silloin kunta, entä nämä isot firmat, Enso, Metsäliitto, Upm… onko sillä merkitystä kuka on tupeksinut, pelkästään että ei toistuisi mutta mielestäni isojen firmojen ois kestettävä kyllä, MHY, harkinnan mukaan?  Jotenkin tuo keskustelujen aihe jako joka tällä palstalla on, on se, sellainen jota en ymmärrä.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 26.1.2022, 19:37

      Oliko se Äänekoskea missä puuntuotannon peruja oli kuuluisa lipealmpi joka piti täyttää kun se haisi valtatien varrella, eikä tehasta enää ollut, yhteiskunta makso kustannukset.

    Oli Lievestuoreella, siis Laukaan pitäjässä.  Irwin teki laulunkin Lievestuoreen Liisasta.  Sellutehdas taisi mennä lopulta konkurssiin ja yhteiskunta puhdisti järven.  Olihan yhteiskunta saanut aikanaan verotulojakin, joten kokonaisaldoa ei tietysti tiedä kukaan.

    Onhan Suomen vesiä pilattu aikanaan urakalla, mutta teollisuus on toisaalta vaurastuttanut Suomea ja nyt vesistöt ovat puhtaita.

     

     

    Tomperi 26.1.2022, 19:49

    Montako kyllästämön paikkaa yhteiskunnan tuella on puhdistettu ja montako paikkaa laitettu rakentamiskieltoon, niitä on.  Onhan sekin historiaa,  Entä pienvesistöjen pilaaminen ojitusten myötä. Nyt totuune uskotellaan että ne on aina olleet tummia. Nykypäivään on se ero että ennenvanhaan voitot yritysten oli sijoitettava pääasiassa Suomeen vaikka ei olut yhteiskunnan ttukea toiminnalle, nykyään yhteiskunta tukee ja pääoman tuotoista valtaosa menee ulkomaille ulkomaisiin investointeihin tai omistajille. On siinä iso ero yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

     

    A.Jalkanen 26.1.2022, 20:20

    Ei tarvitse uskotella, vaan voi käydä mittailemassa vesien tummuusasteita niillä alueilla joilla ei soita ole ojitettu. Esimerkiksi Lapista sellaisia vielä löytyy tänäkin päivänä.

    Teufelin Zumi 26.1.2022, 20:36

    ”…Suomea ja nyt vesistöt ovat puhtaita.” = bullshit.

    Puuki 27.1.2022, 06:15

    Tulevaisuuden pieleen menneitä hankkeita voi myös pohtia ennakkoon.   Ensin tulee mieleen soiden ennallistaminen siellä missä olisi ollut sopivampaa jatkaa (  ja parantaa ) puun kasvatusta  myös kasvihuonekaasujen vähentämisen takia.    Metaanipäästöjen lisääntyminen ja fosforin valunnan lisääntyminen vesistöihin on sen tyylin ”luonnonsuojelu”-teorian  heikoimmat kohdat .   Hapettomissa oloissa turpeen fosfori liukoisena valuu vesistöihin  ja sen päästöt lisääntyy ojitettuun , puuta kasvavaan turvemaahan  verrattuna.

    Eli joskus sitten todetaan , että olisi pitänyt laittaa puuta kasvavat turvemaat kasvukuntoon esim. säätöojituksin ja lannoittaa terveyslanokkeilla siellä missä sitä lisää olisi tarvittu eikä pilata vesistöjä kaivinkoneella kaivelemalla ja metaanipäästöjä lisäämällä  alueiden kasvihuonekaasutasekin samalla.     Ne haitat siis taloudellisten tappioiden lisäksi = ennallistamiskulut (n. 800 €/ha enn.firman kautta) + puun kasvatuksen tuoton ja jalostusarvolisän väheneminen.

    A.Jalkanen 27.1.2022, 07:39

    Olisiko Puukilla tiedossa jokin tutkimustulos lisääntyvään fosforiin ennallistetuilta soilta? Kunnostusojitetuilta reheviltä soilta on käsittääkseni havaintoja ravinne- ja kiintoainevalumista. Luken Mika Nieminen on niistä kirjoittanut.

    Puuki 27.1.2022, 08:45

    Ei ole tutkimuslinkkiä mistä antaa. Lukenut joskus jostain alan kirjasta , että fosfori muuttuu liukoiseksi vedessä hapettomassa tilassa (tai sitten se meni niin, että osa  siitä on liukoista ko. olosuhteissa )  . Fosfori kiinnittyy yl. maahiukkasiin mutta veden mukana liikkuessaan lissää vesien ravinnekuormitusta.     Jos turvemaa ennallistetaan, niin sehän tarkoittaa sitä että syntyy hapetonta ”maaperää” , pintavesien valunta lisääntyy ja liukoisen fosforin liike samoin. Tarvinneeko tuohon mitään tutkimushanketta perustaa, että tapahtumaketju selviää ainakin suunnilleen.

    Ennallistamisen seurauksena (on tutkittukin) ravinnepäästöt lisääntyy myös , ei vain ojituksen jäljiltä.  Kiintoainepäästöjä ojituksilla osataan nykyään vähentää esim. kaivukatkoilla, puunipuilla ojissa ja suodatusalueita perustamalla.       Liikaravinteita voitasiin sitoa esim. pajuviljelmillä isompien päästöalueiden alapuolella, samalla sitoutuisi raskasmetallejakin, jos niitä on valuntavesissä.

    A.Jalkanen 27.1.2022, 08:48

    Ennallistaminen kuitenkin lopettaa turpeen hajoamisen, joten voisi kuvitella että ravinnepäästöjen nousu on siinä väliaikainen ilmiö. Karuja soita ei tietenkään kannattaisi lähteä kaivelemaan kuin aivan poikkeustapauksissa kun hommasta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Timppa 27.1.2022, 08:49

    …Suomea ja nyt vesistöt ovat puhtaita.” = bullshit.

    Esimerkkinä Päijänne, joka oli pahoin saastunut.  Nyt Pääkaupunkiseutu juo sen hyvälaatuista vettä.  Sama sen kalakantojen kanssa.  Romahtivat, mutta nyt runsaat.

    Puuki 27.1.2022, 08:58

    Turpeen hajoaminenkin on väliaikaista. Ainakin osalla vanhoilla aikoinaan ojitetuilla turvemailla ei synny enää CO2-päästöjä.   Ja hyvä puun kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä maasta ehtii haihtua.  Esim. siksi ei mm. MH suosi jk:a kaikilla turvemailla.   Mikä onkin järkevää koska jk ei tietenkään takaa sitä, että maaperän hiilipäästöt vähenisi suhteessa puiden sitomaan hiileen, kun kiertoajan kok.kasvu vähenee.

    Sitä en ymmärrä että turpeen hajoamisen loppuminen hapettomissa oloissa lopettaisi fosforipäästöt samalla.  Jos fosforia on paljon turpeessa, niin se on liukoista hapettomuuden takia ja liikkuu veden mukana .  Co2-päästöjen väheneminen ei siihen vaikuta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5