› Keskustelut › Metsänhoito › Pieleen mennyt historia opiksi

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Pieleen mennyt historia opiksi

    Lähetetty: 19.1.2022, 10:39

    Voiko sellainen keskustelu ketju elää jossa kerrottaisiin omia tekoja, havaintoja, jotain muuta,  joissa olisi aiheena epäonnistuminen, asia jonka olisi voinut tehdä paremmin, ei kannattaisi tehdä siten tehdä kuin on joku tehnyt, ei syyllistetä mutta ei kait se haittaa jos joku syyllistyy?  Käytetään kohdentamisessa esim. maakuntajakoa. Jos tietää että havainto koskee metsähallitusta silloin kunta, entä nämä isot firmat, Enso, Metsäliitto, Upm… onko sillä merkitystä kuka on tupeksinut, pelkästään että ei toistuisi mutta mielestäni isojen firmojen ois kestettävä kyllä, MHY, harkinnan mukaan?  Jotenkin tuo keskustelujen aihe jako joka tällä palstalla on, on se, sellainen jota en ymmärrä.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 19.1.2022, 11:05

    Pieleen mennyt pellon metsitys v. kirves ja miekka Keskisen- Suomen alueella;  Aikoinaan Metsältk;n junailema pellonmetsitys tehtiin suopellolle notkoon jossa pellolla kasvoi runsaasti heinää ja kunttakerros oli paksu.  Maanmuokkaus tehtii n tr-kyntönä ja istutettiin avojuurisia ku-taimia palteeseen turvekuokilla.    Isot taimet ja kaikki piti mennä hyvin . Mutta olikin hallalle arka kasvupaikka ja heinittyminenkin oli melkoisen onnistunutta, saattoi olla ravinne-epätasapainoakin,  ja  pelto oli ollut melko kauan viljelemättä.   Onnistumis% oli n. 2 eli sen verran ku-taimista selvisi lopulta jatkoon (selvinneet oli alueen toisessa päässä kangasmaan reunassa, etelän puolella , hallalta suojassa reunametsän puiden varjostamina. )  N. 50v:n kasvun jälkeen suurimmat niistä selvinneistä kuusista on n. 15 m pitkiä ja 20 cm paksuja ja boorin puute tod. näk. aiheuttanut latvanvaihtoja ja muuta hankaluutta.   Olin  metsitystalkoissa kuunteluoppilaana aikuisten mukana.

    Tomperi 19.1.2022, 11:15

    Liikuin kuluneena kesänä Pirkanmaalla ja siellä kohtasin nuoren miehen joka harmitteli että aikoinaan on istutettu koivuja, ja totta tosiaan olihan pelloille ja metsiin istutettu koivuja varsin laajoille aloille.  Harmi vaan että vaneri tehdas oli lopettanut toimintansa ja nyt niillä koivuilla ei ollut kummasempaa kysyntää, kuuskymmen luvun istuts koivikoita. Sahapuuksi ei yksikään ois kelvannut, lahovikoja, huonosti kasvavia. Harvoin näkee niin reheviä maita kuin ne olivat.  Todennäköisin syy oli se että maa yksinkertaisesti niin savista ettei siinä koivu hyvin kasva,  koskaan en ole niin paljon nokkosia metsissä nähnytm luontaisesti syntyneistä marja pensaista viinimarjoja syönyt.  Tutkitaanko sitä maalajia riittävästi viljelymenetelmää puualajia valitessa…  laho koivuja ei ollut ees sen vertaa kuitenkaan että ois tikkoja näkynyt. tätä mietin ketjua avatessa.

     

    EP 19.1.2022, 11:52

    Nyt oli tomperilta erikoinen viesti. Vanerikoivua missä paljon lahovikaa, mutta kuitenkin niin vähän ettei tikkojakaan näkynyt. Huonosti kasvanutta, mutta 60 vuotiaana vanerimitoissa?

    Hyvä että oli sentään koivua istutettu, eikä tehty sitä virhettä, että väkipakolla mäntyä työnnetty.

    A.Jalkanen 19.1.2022, 12:09

    Vanerikoivuiksi saattaisi kelvata jos on rajoitetusti sydänlahoa. Savipelloille sopii paremmin tammi kuin koivu.

    Tomperi 19.1.2022, 12:18

    Nooh ei ne kaikki olleet koko rungon mitalta päällisin puolin lahovikasia mutta esim lahovikoja halkeamien takia oli paljon ja harvennushakkuin oli hoidetty ja rauduskoivuja. Eihän vaneripuu kummosia laatuvaatimuksia edellytä paksuutta ja suoruutta jonkun metrin pätkä… mutta sen näköisiä ettei tarvitse kuvitella sylen paksuisiksi kasvavan edes ajan kanssa..,olivat noin 25 cm paksuja…Oletteko törmänneet onnistuneisiin visakoivu metsiköihin?

     

    Tikkula 19.1.2022, 12:35

    Täällä tieteiliöiden seurassa ei paljon viitsi kommentoida, mutta päivän hesaria lukeneena ei voi kun sanoa että helsingin energia ratkaisut, joita ei taida edes olla näköpiirissä. Lämpöputken veto kilpilahdesta nesteeltä ja maakaasu venäjältä. Huh, huh. Osmo helenissä nukkui onnensa ohi, ja olen melkein samaa mieltä kun hän taannoin, varmin ja riskittömin olisi hiilen poltto ainakin siihen asti kun kattilat kestää.

    Tomperi 19.1.2022, 12:45

    Taammi ei sovellu suomen metsätalouteen, suomen metsäoppien mukaan metsä pitää hakata aukeeksi viimestään 50 .. 60 vuotiaana kun taas Tammen kiertoaika olis vissii 150 … 300 vuotta, paitsi jos kasvattaa aitatolpiksi ja korjaa nuorempana. Se on ihme puu tuo tammi kasvaa Rovsniemen korkeudella asti, ei piä kiirettä  mutta kasvaa kyllä.

    Veljenpoika oli istuttamassa kuusen taimia, noh kuoppa mätästys savi maa ja niin sanotusti järven rannalla osa alueesta ettei se ollut kuusta kasvanut  koskaan mutta vesi täytti montut ja palteeseen istutti. Täytyy käydä katsomassa ensi kesänä …  Noh ei siinä ala joka oli ns tulva alueella iso ollut mutta arvelen että kyllä siitä muutaman satasen parin kolmen täysin tarpeeton rahan meno metsänomistajalle koitu…. ohjeitten mukaan istutti kyllä.

     

    Ola_Pallonivel 19.1.2022, 13:50

    Muutama alle hehtaarin läntti jätetty muokkaamatta, kun kaivurin kulut olisi pinta-alaan suhteutettuna kovat. No eihän sinne paljon taimia synny, harvassa muutama räkämänty ja huonolaatuisia koivuja. Kuusia siellä täällä, rankasti vajaatuottoisia alueita. Hirvet ja punkit viihtyy.

    Petkeles 19.1.2022, 14:05

    Luonnontilaisten soiden ojitukset, ojitukset ilman vesiensuojelurakenteita, pienvesiin ja vesistöihin ulottuvat hakkuut, lannoitukset vesistöjen lähellä, kasvatuskelvottomien kohteiden metsityslannoitukset, arvokkaiden elinympäristöjen hakkuut, mitä nyt muutamia mieleen tulee. Toivottavasti kukaan ei nyt syyllisty.

    Tomperi 19.1.2022, 14:14

    Törmäsin syksyllä istutskohteelle jossa oli lähes puolet kesällä istutetuista taimista oli kuollut.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5