Kyllä kiinalaiset istutti puita paljon alueille joilla ei ollut kasvun edellytyksiä, tärkeintä oli istututettujen puiden määrä. Ken on liikkunut paljon aroilla ja savanneilla saattaa ymmärtää että ei kaikkialle metsät synny edes istuttamalla ja kastelemalla.
Mielenkiintoisinta on se miksi kaikki vaikenee suomen kehityshankkeista joita toteutettiin 1980 luvulla useissa paikoissa Afrikkaa kuten Kenia ja Tansania, ehkä suomalaiset kehittivät hankkeita joilla tuhottiin pysyvästi veden kannalta tärkeitä vuoristometsiä. Miks ihmeessä ei makset toimittajile matkakorvausta ja kävisivät omin silmin tutustumassa esimerkiksi kuivien alueiden paikalliseen metsäpolitiikkaan ja ns kehittyvien alueiden apuun, tuloksiin ja tuloksettomuuksiin, ei oo vissiin mitään syytä. Kuitenkin ilmastopolitiikka ja biodiversiteetin köyhtyminen on kaikkien yhteinen asia.
Toista se oli ennen vanhaan, kekkonen lähti itänaapurin kanssa sika ja hirvimettälle nyh puttiinilla isommat porukat, oishan se tilanne toinen jos niinistö pellaisi puttiinin kanssa tuppee ja joisivat vodkaa… pianotuolleilla
No ei kait satua ole,jos havupuut säästeliäästi käyttävät vettä.niin kosteutta tulee ilmaan vähemmän ja lämmöt nousee ilmassa ja metsät luovat pilviäkin.No jos susia on liikaa,hirvikanta laskee ja jos susia vähenee sitten hirvet lisääntyy ja tulee paljon metsätuhoja.Ja nyt oikeesti co2 on laskusuunnassa kun maapallon alussa oli c02 n 4000 ppm, niin sitte 2.5 miljardia vuotta sitten co2 olikin vain 2000 ppm kun pallon ikä on 4.6 miljardia,niin nyt co2 on vain 422ppm eli suunta on 4000 ppm—422ppm co2.Kokonaiskehitys alusta nykyisyyteen
Ja eihän ne vanhat puut enää ime rajusti hiiltä kun ikää on 60–80 v ja sitten lahovat ja luovuttavat takasi hiiltä kuten meretkin ja eläimet ja laatatkin luovuttaa hiiltä takasi ilmaan
Luonnossa pitää olla sopivasti,ei liikaa eikä vähän esim susia ja hirviä tai kasvitauteja,että tasapaino säilyy. Saalistaja ja saalistettava,molemmat kehittyvät Kirja Hanski:Ekologia
Kiinassa on hiekka-alueille saatu kasvamaan metsää ja asutusta.Aavikot syntyy kun kasvit häviää pois,eläimet voivat hävittää taimia ja metsiä hakataan pois.Jos metsiä liikaa harvennetaan,aurinko pääsee kuivattamaan alueita.Kiinan Gobin autiomaata on metsitetty ja autiomaa on 1300 ooo km2-alue
Kasvit jakaantuu kaksisirkkaisiin,yksisirkkaisiin ja paljassiemenisiin.Yksisirkkaiset on erikoisia.Niillä on rakenteena kilpi,koleoptiili ja koleoritsa.Yksisirkkaisten kasvien alkiokehitys on erilainen kuin muilla.Paljassiemenisten alkiokehityksessä on yhdessä solussa neljä tumaa kun solu jakaantuu kaksi kertaa ja välissä ei ole soluseinää.Tämäkin erikoista.Ja sirkkalehtien nousut näillä kasveilla poikkeaa
Yksisirkkaisilla kasveilla sirkkalehti jää siemenen sisään,kilpi-osa ja koleoptiili-osa nousee ensimmäisenä maanpinnalle,mutta jää verson tyvelle kun kasvulehti puhkeaa maasta
Kaksisirkkaiste kasvialkio kehitys on erilainen kuin yksisirkkaisten ja paljassiemenisten.Kun munasolu hedelmöittyy,syntyy varhainen alkio ja tyvisolu ja tyvisolusta alkioripustin
Mielenkiintoista tietoa. Jos saa toivoa, niin voisitko sitoa nuo detaljit metsäaiheisiin vielä kiinteämmin. Muuten ne jää vähän irrallisiksi heitoiksi, mikä on tosin melko tavallista näillä foorumeilla. Eipä silti, jo noilla ajatusten muotoiluilla mahdut ihan hyvin joukkoon.
Esim. Miten nuo yksi- ja kaksisirkkaisten erot ja/tai yhtäläisyydet näkyy Suomen metsäluonnossa ja mitä vaikutuksia niillä mahdollisesti on mihinkin suuntaan. Jotain tuon suuntaista. Tulee vielä parempi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.