Löytyisköhän siitä virsusta omistaja dna-ta. Varmaan sytytit virsulla nuotio etkä lähettänyt analyysiin. Mie löysin lammen mudasta kalastajilta jäänet liuskekatiskan osat. Mudassa syvällä olleet oli kirkkaat kuin eilen upotetut, vedessä eikä ihan het pintamudassakaan säily.
En sytyttänyt nuotiota, mutta kiikutin se kyllä kotiin. Kyllä se sieltä on jo kymmeniä vuosia sitten hävinnyt jonnekin.
Naapurin ukko löysi yksipuisen ruuhen metälammen rantavedestä. Se taidettiin ”Pelastaa” museoihmisten toimesta – ainakin paikalliseen kotiseutumuseoon. En muista olisiko siinä ollut aikoinaan korokelaidat, mutta otaksun, että se oli ”Haapio”.
”Kertooko Peter kuinka pysyviä ovat jalopuiden ja pyökin muodostamat lehtimetsät joita Keski-Eurooppaan koetetaan palauttaa? Varmaan niissä koetetaan estää luontainen kuusettuminen, jotta saataisiin aikaan tuhoja kestävämpiä talousmetsiä kuolleiden kuusikoiden tilalle.”
Pyökki metsät sitovat auringon valon niin tehokkaasti ettei sen alle kuusi pysty uudistumaan. Eurooppalaisista puulajeista tehokkaimmin estää auringonvalon pääsyn maaperään, ja kestää varjostusta vaikka vuosisadan. Tomperi kertoi.
No apulaisprof. T Aakala:Metsien luontainen rakenne,kehitys….(Metsätieteen Aikakauskirja 2021).Onhan luonnossa sieni Aspergillus tubingensis,joka syö muoviakin ja aikaa menee 8 viikkoa.Ensin oli viherlevät vesissä ja sitten tuli sekovartiset sammaleet ja sitten saniaiset,tämä on ensin pohja metsien synnylle jne.
Valkopyökkiä oli paljon Tammen lisäksi Saksalaisissa metsissä. Kun siellä kasvatetaan näistä puista laatua, niin hatvennushakkuulla otetaan kämpyrät pois – ja annetaan alle tulla kuusikkoa, joka ”harjaa” tyviosan oksattomaksi ja latvaa nousemaan korkeammalle.
Huipputukkeja kasvatellessa tosin sillä pituudella ei ole väliksi. Tyven ostaja vie vain sen tyven, loppu jää metsään, ellei hakkuuta ole juuri siinä kohdassa menossa. Mekin tehtiin niistä loppurungoista lastulevytehtaalle raaka-ainetta. Sinne meni tyvipäästä 40-senttinen Tammi ihan kipua tuntematta.
Jos puut tuoreeltaan ei vielä shakkia pelaa niin oli juttua, että ne varoittelee toisiaan jos johonkin yksilöön iskee rotikainen. Silloin lähimmät puut alkavat tuottaa vasta-ainetta tuholaiselle. Pitäis jalostaa puuhun se hirven vasta-aine jotta apuisivat Lapuan magnumilla kaluajat.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.