Olen joskus tehnyt noita vertaisarviointeja. Kynnys hylätä artikkeli on aika korkealla ja itse tekisin niin vain jos jutussa olisi jotain pahasti pielessä. Yleensä jotain parannusehdotuksia niihin kuitenkin keksii.
Yritän vain sanoa että yksittäinen pääsky ei tee kesää, vaan hyvin harvoin kannattaa perustaa käsitystään jostain asiasta yhteen tiedonmuruseen ts. artikkeliin.
Ennen vanhaan tieteelliset artikkelit olivat monesti laajempia, usean vuoden työn tulos, ja varsinkin väitöskirjat saattoivat sisältää jonkun tutkijan elämäntyön. Nämä tapaukset ovat sitten asia erikseen.
Taidamme jo täällä osata nämä kaapon teesit ulkoa: Puut pitää kasvattaa tiheässä ja vanhoiksi. Vain sairaat yksilöt poistetaan. – Ja mikä tärkeintä, maan alla on valoa!
-En minäkään, minä vain totean tilanteen. Kun löydän jonkun parantumattomasti mielisairaan, sanon sen hänelle ja muillekin. Jos hän ei sitä ymmärrä, niin se on tietenkin luonnollista, mutta Voi – voi! Ei mahda mitään.
Liian varhain tehty avohakkuu isossa mittakaavassa vähentää kyllä metsän kasvua jatkossa. Samoin liian harvassa kasvatus , kun ei käytetä metsämaan kasvupotentiaalia riittävästi hyväksi . Mutta oikein tiheässä kasvatus vaikuttaa samaan suuntaan eli metsän kasvu hiipuu myöhemmin jossain vaiheessa. Alkuun biomassaa tulee paljon mutta lopulta latvusten supistuminen lopettaa puiden hyvän kasvun. Eikö nuo asiat ole melko selviä Suomen oloissa , kun on lähinnä yleistietoa, jos kellä on tullut lueskeltua metsäalan kirjallisuutta joskus.
Hitaasti kasvavat havutukkipuut on nekin yleensä parhaita laadultaan , kun kasvu on n. 1,5-2 mm luston leveydestä mitattuna. Liian nopeasti tai liian hitaasti kasvanut puu ei ole laadultaan yhtä hyvää ( eniten lujuudeltaan, oksien paksuus , puiden suoruus ja oksien määrä ja oksakulma oksakiehkuroissa vaikuttaa laatuun omalta osaltaan lisää).
Sehän riippuu siitä mihin sijoittaa päätehakkuurahat, jos saa ne vuodessa tuplattua. Päätehakkuu ei ole tehty liian aikaisin. Ei se metsän kasvu niin tärkeä ole vaan pääoman tuotto. Minunkaan ei olisi vielä koskaan kannattanut tehdä yhtään metsän päätehakkuuta, jos ajattelee hiilinieluja ja metsän kasvua. Mutta ne ei tuota kassavirtaa.
Ei Kaapo pöljiä asioita kirjoittele. Olen vissiin samoilla linjoilla Kaapon kanssa. Tuntuuhan se höpsöltä että Suomessa kannattavinta on metsäpropagandan mukaan Metsän kasvatus ´noin 60 vuiden kierto ajalla kun taas esim Saksassa Raskassa Balkkanilla kiertoaika on satoja vuosia, tai ainakin puita on joiden ikä on satoja vuosia ja kuutio hinta esim Saksassa pari tonnia arvopuusta.
Noh Suomessa on kelot loppuneet, Suomessa on hyvin vähissä mekaaniseen jalostukseen sopivaa koivua, uusia tervaskantoja ei synny. Moniko metsänpomistaja on saanut lisäarvoa sillä perusteella että männikkö on pystykarsittu?
Saksassa, Raskassa ja Balkkanilla on enemmän kasvatettavia puulajeja kuin Suomessa. Tammet ovat siellä useinmiten niitä satoja vuosia vanhoja. Kasvaahan tammi meilläkin, mutta ei sitä voi tuotantopuuksi oikein nimittää. Puun ikä ei ole korkean hinnan tae, vaan järeys ja terveys. Meillä satoja vuosia vanhoiksi säilyvät yleensä vain männyt. Koivut ja kuuset kokevat luonnollisen kuoleman paljon aikaisemmin. Satoja vuosia vanhojen mäntyjen puuaines saattaa sisältää metsäpalojen hiiltä ja muita luonnontuhojen jälkiä ja pihkaa. Kuinka paljon Tomperi olet saanut lisähintaa vanhoista puista? Minä olen jo saanut aikoinaan itse pystykarsimistani männyistä lisähintaa, ja lisää pystykarsittujen männiköiden hakkuita on tulossa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.