Kehitys kehittyy – ennen vanhaan nämä vaativat hitaita ja kalliita laboratoriotutkimuksia. Jospa maan hiilenkin saisi kohta helposti skannailtua niin loppuisi vääntö siitä.
No lehti mitataan eräällä laitteilla puutarhassakin.Suomessa oli paha versosurma epidemia 1980-luvulla ja heikompaa epidemiaa oli 2016 kesällä.Kävin taas metsässä ja kolme isoa koivua oli 1,5 metrin matkalla ja paksuja.Samoin kuusi,paksu oli ja toinen kuusi,0,5 metrin päässä ja paksu.Sitten oli kuusia,jotka peitti alaoksilla maata,mutta siellä kasvo kasviksia ja toisessa paikkaa kuusen alaoksien alla oli horsmaa kasvamassa ja alueella oli paljon metsäkortetta.Semmosta nyt.Puut voi näyttää vihreiltä,mutta silti tauti itää siellä hitaasti
”Varsi ja haarat ja itiöt päässä.” Tämä pitää muistaa. Hyvää alamäkeä vaan kaikille, tästä päivästä alkaa taas luisu kohti joulua ja pimeyttä… mutta ensin Hyvää Juhannusta kaikille tasapuolisesti! ?
Tilastointia varten kannattaisi Kaaponkin laittaa vaikka viiva hattuun aina , kun näkee paksun puun noin lähellä toista; että alle o,5 m väli ja silti paksu. On siinä ihmettelemistä jälkipolvillakin.
no kävin metsässä ja 1.5-2 metrin matkalla on monessa paikkaa esim koivuja 3–4 kpl ja ympärysmitta alle 0.70– 1 m tai ylikin 1 m ja kuusen alla kasvo horsmia,vaikka siellä oli valoa vähä
Hoitamattomissa metsissä noita on päässyt syntymään. En vaan käsitä, mihin Kaappoo pyrkii noilla vakuutteluillaan.
Hän on todella yksinkertainen, kun tuollaista jeesustelee. ”On paksuja puita lähellä toisiaan, kolme isoa puuta kahden metrin matkalla”. Entäs sitten? Ne kaikki ylitiheässä isoiksi kasvaneet puut, joiden ympärillä on tonttia vapaana – Ovat enemmän tai vähemmän viallisia.
Kannattaako kasvattaa metrin paksuisia puita? Ei todellakaan kannata. Ne metrin paksuiset puut, mitä Suomessa kasvaa, pystyy sahaamaan yhdellä isokitaisella vannesahalla, jos niistä jää karhunveistäjiltä jotain sahattavaksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.