Esim. lehtikuusia kannattaa kasvattaa harvassa. Istutin jalostettuja lehtikuusia n. 5 m päähän toisistaan. Kasvaneet niin hyvin, että tuon kokeilumetsän esimerkin mukaan n. 30 vuoden ikäisen metsään voisi tehdä jo päätehakkuun jossa korjuukulut olisi hyvin edulliset ja saanto hyvä. Hyvä hiilinielu ja korvausvaikutus huomattava ( fossiilisen energian suhteen) vaikka kaikki puut käyttäisi e-puuna.
Jos esim.kuusikko jätetään hoidotta kasvaan ylitiheässä, niin biomassa lisääntyy siinä aluksi enemmän kuin tavan hoidetussa kuusikossa mutta n. 70-80 vuoden iässä puustosta on jo 1/3-osa itseharvenemisen takia ensin kuivunut pystyyn ja suurin osa lahonnut ennen aikojaan aiheuttaen co2-päästöjä ilmaan. Hoidetun kuusikon kokonaispuusto on päihittänyt sen hoitamattoman kuusikon siinä vaiheessa niin kuusipuun kasvussa , hiilinielussa kuin hiilen varastoinnissa puutavaraankin. Myös esim. lumi- ja sienituhot on yleisimpiä ylitiheissä metissä. Sitä ongelmaa (lumituhot) ei joka paikassa ole . Peter (the nero nro1 by Kaapos stories) voi olla oikeassa jossain asiassa omalla maallaan mutta Suomen alueella on erilaiset kasvuolosuhteet ja eri puulajit kuin etelämpänä erilaisilla kasvupaikoilla.
Ja kaapoa sitten moititaan tekstin ”suoltamisesta”…
”kuusikon kokonaispuusto on päihittänyt”
Voinemme kaikki olla samaa mieltä siitä, että harventamattoman ja harvennetun metsän puumassan kokonaistuotos on täysin sama. Voimakkaasti harvennetussa metsässä jopa pienempi kasvutappioista johtuen.
Harvennettu ; Tilavuus (224) + harv. poistuma(304) – l.poistuma(14)= 514 mottia. Erotus = 55 mottia/ha hoidetun metsän hyväksi.
Voinemme olla yhtämieltä, kumpi tapa kannatti toteuttaa. Itseharventunut puusto joka jää kasvavien alle hajoaa suurimmaksi osaksi jo ennen metsän 80 v:n ikää ja lisää CO2- päästöjä. (jatkossa pystyynkuivuminen ja lahoaminen lisääntyy hoitamattomassa ja hoidetussa tukkipuun osuus lisääntyy entisestään aikansa).
Valitsemalla harvennusvoimakkuus ja -tapa tarkemmin, saadaan kuusikon tuotto (ja myös kok.kasvu) paremmaksikin kuin Tapion ohjeilla joita on käytetty Mottiohjelmistossa oletuksina. (Esim. tekemällä lievä yläharvennus).
No otetaan nyt kertomus Koivun Levälaikku-tauti.Sitä esiintyy taimitarhoilla siksi,että jos sataa paljon tai kastellaan liikaa ja on tehty haava taimeen eli nämä oisi ihmisen osuus.Sitten tautia aiheuttaa Phytophthora -sieni,joka menee puuhun myös kuoren läpi,vaikka ei oisi haavaa kuten mesisieni.Phytophthora-sieni aiheuttaa tautia myös omenalla ja mansikallakin.Eli ihminen voi myös edistää koivun levälaikku-tautiakin kastrlemalla liikaa ja pienikin haava tarttee vain olla ihmisen tekemänä
Petkeles: ”Voinemme kaikki olla samaa mieltä siitä, että harventamattoman ja harvennetun metsän puumassan kokonaistuotos on täysin sama.”
Tuo nyt lienee jokaisen tiedossa, mutta se taitaa olla Petkelekselle uusi tieto, että harvennetun metsän rahallinen tuotto on omistajalleen samassa ajassa ja samalla kuutiomäärällä 2-3 kertainen.
Mitä ihmeellistä Teukka siinä samassa kuutiomäärässä on? Harvennetussa metsässä hakkuupoisumat lasketaan yhteen, harventamattomassa sama mottimäärä hakataan kerralla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.