eri puulajit kasvaa erilailla,kävin mittaamassa koivuja , Koivu 1 väli toiseen koivuun 26 cm ,ympärysmitta 90 cm ja toinen vieressä ,ympärysmitta 79 cm ja n. pituus sama,
Sitten koivu 2 ,väli 1.4 m toiseen koivuun,ympärysmitta 95 cm ja toisella 87 cm ja n yhtä pitkiä
kasvaahan ne eykalyptys puutkin rajusti,mutta jos kaikki kasvu pannaan yhteen,luonnon sääntö on hidaskasvu,jos lasketaan keskiarvo,tundran ja tropiikin puut,kun lasketaan keskiarvo,tulos on hidaskasvu,Pohjoisen männyt kasvaa hitaasti ja metsäraja oli Suomessa 130 milj vuotta sitten Jäämerelle asti ja Grönlannissa on kasvanut metsiä kauan sitten
Oikeassahan kaapokin on siinä mielessä, että liian harvassa kasvatus johtaa kasvupaikan kasvupotentiaalin vajaakäyttöön ja ha-kasvu vähenee. Sopivaa kasvatustiheyttä on tutkittu ja huomattu , että suht. normaalilla puiden kasvatustiheydellä (~ min. 800 -1000 kpl/ha taimia) ei kok.tilavuuskasvu eikä (pituus/paksuus) eli oikeastaan puiden muoto ei vielä muutu kovin paljon (oksien koko ja oksakiehkuroiden oksien määrä muuttuu) . Ha-kasvu muuttuu mm. kasvupaikan ja puulajin mukaan , jos on liian vähän kasvavia puita . Arvokasvu ja sen vaikutus metsän tuottoon on sitten eri juttu. Toisessa päässä liika- tieheys lisää aluksi biomassan kok.tilavuutta (/ha) mutta lopulta laskee käyttöpuun ja elävän puun määrää latvusten supistuessa ja itseharvenemisen voimistuessa.
Kun isot puut kasvavat vierekkäin, maan alla on paljon kilpailua vedestä ja ravinteista ja maan päällä valosta. Kun kasvatamme talousmetsämme harvemmassa ja tasavälein, yksittäisillä puilla on helpompaa, latvukset kehittyvät suuremmiksi (enemmän lehtivihreää!) ja panoksia riittää kasvamiseen. Pituuskasvuun tiheys vaikuttaa vähemmän, mutta paksuuskasvuun ja oksien paksuuteen todella paljon.
Pihapuut ovat erikoistapaus, kuten mehtäukko totesi: niillä riittää aina paukkuja kasvamiseen kun jollain puolella on aina tilaa. Oli minunkin kotitaloni pihassa lapsena ainakin puolen metrin paksuinen koivu ja muutama lähes yhtä iso kaveri.
Tapion ohjeissa on metsänuudistamisen suositustiheystaulukot – joskin suuntaus taitaa olla kustannusten säästämiseksi ja sekametsärakenteen luomiseksi kohti pienempiä viljelytiheyksiä ja luonnonsiemennyksen hyödyntämistä.
Vaikka olisi viisi isoa puuta niin, että välissä on vain kymmenen senttiä tyhjää, niin ne voivat kasvaa erinomaisella voimalla, kun ympärillä on kymmenen aaria tyhjää tilaa.
Kaapolle ei vain ole valjennut vielä, että viisi puuta kymmenellä aarilla on sama kuin viisikymmentä runkoa hehtaarilla, joka ei ole kuin jopa vain kolmasosa siemenpuuasennon runkoluvusta. Parin kuutionkin puita pitäisi olla täyteen runkolukuun 300 – 400 kpl / ha. jolloin puusto ei vielä olisi liian tiheä – tosin sellainen metsäkuvio pitäisi jo olla taimikoksi muutettu.
Isot puut tiheässä yksilajisessa metsässä jakavat tasaisesti maan alla ravintoa kaikille Peterin mukaan,Peterin ajatus on,että harvennus vain alle metrin.No Lapissa mänty kasvaa tukiksi 500v ja Hämeenlinnassa 80-100v eli keskiarvo on 270–300 v.Sama pajuillakin,hidas Lapissa,nopeampi etelässäå
Kerropas kaapo123, oleko niistä äidiltäsi perimistä metsistä myynyt lainkaan puuta? Polttopuita olet ilmeisesti kerännyt? Onko metsällä itsellesi taloudellista merkitystä, vai elätkö kokonaan muilla tuloilla? Perusteletko tämän saksalaisen Peterin näkemyksillä mahdollisesti omia ratkaisujasi? Oletko perustanut tai aikeissa perustaa metsiisi suojelualueita? Onko metsänomistuksellasi jatkajaa?
Onneksi joku pysyy palstalla vain otsikon aiheessa. Peter. Noin.
Eli tämä täysin absurdi väite tuulen syntymisestä on kyllä vertaansa vailla!
”Tuuli saa energian auringosta ja aurinko lämmittää maapalloa epätasaisesti eli metsän puutkin saa aurinkoa epätasaisesti ja näin syntyy lämpötilaeroja ja lämpötilaerot synnyttävät ilmanpaineen eroja ja paine-erot synnyttää painevoiman ja näin tuuli lähtee käyntiin,jossa on mukana myös kitka.Puut heiluessaan ei synnytä tuulta”
Ainoa fakta tässä on juurikin tuo Kaapon väite, etteikö puut heluttaessaan synnyttäisi tuulta.
Kun aurinko kiertää maata päiväntasaajaa pitkin ja samalla imee kylmää ja pimeyttä se samalla synnyttää vastaavaa ilmavirtaa, kuin vastaantuleva rekka, jonka ilmavirran jokainen on varmaan havainnut liikenteessä. Tätä kutsutaan usein myös aurinkotuuleksi, kansanomaisesti vain tuuleksi. Tästä syystä itä-länsi suuntaiset ilmavirtaukset ovat vallitsevia. Joskus, usein syksyisin, kun auringolla on kiire ja se ei enää ehdi kiertäessään maapalloa niin paljoa imeä kylmää ja pimeää se saattaa ylinopeudellaan aiheuttaa aurinkomyrskyn, jolloin puita voi jopa kaatuakin. Kansanomaisesti tätä kyllä kutsutaan vain myrskyksi.
Jos lämpötilaerot aiheuttaisivat tuulta, niin tällöin tuuli kävisi päiväntasaaja-navat, eli pohjois-eteläsuuntaisesti. Ei siis vallitsevasti itä-länsi suunnassa.
Usein aivan tyynenä iltanakin saattaa huomata, kuinka illan viiletessä auringon mennessä kohti Kiinaa esim. haapa alkaa vielä lehdillään vilkuttamaan hyvästejä auringolle, pienten snorkkeleiden tuulipuvut alkavat kahista ja tuntuu kevyt tuulenvire. Juuri noiden lehtien heilunnan aiheuttama. Jos puut intoutuvat heiluttamaan enemmän, tuntuu tietenkin kovempi tuuli.
Tuo auringon imemä pimeyskään ei ole vielä valaistunut Kaapolle.
”kaikki kasvit jotka ovat maan alla,saavat valoa,asia ei riipu valon määrästä maan pinnalla,vaan auringon punainen valo on hyvin tehokas maan alla”
Ensinnäkään aurinko ei ime lainkaan punaisen värin osia pimeydestä. Kaapo voi testata asiaa huomenna, kun pitäisi olla pilvetön ilma auringon pyörähtää Suomen yllä. Tuijotat keskipäivällä aurinkoa ilman mitään suojalaseja n. 1/2h ajan. Niin kuin näet hyvin aurinkoon katsoessasi, se imee vain pimeyttä, siinä ei näy värejä, se on aivan kirkas. Tämän jälkeen käyt katsomassa silmiäsi peilin edessä. Tällöin näet, kuinka silmistäsi on poistunut pimeys ja aurinko on tuonut kaikkien silmien luonnollisen punaisen värin esiin! Koet siis valaistumisen, jota edes Peter ei voi tarjota!
Jos aurinko oikeasti imisi pimeyttä myös maan alta, niin tällöin perunoiden luonnollinen vihreä väri jäisi mukuloihin jäljelle.
Aurinko ei kierrä maata. Eikö se jo ”jokunen viikko” sitten huomattu, että maa kiertääkin aurinkoa eikä toisin päin.
Värit aiheutuu siitä mitä aallonpituutta mikäkin kohde heijastaa auringonvalon spektristä. Siksi esim. puhdas lumi on vitivalkoista, kun kaikki auringon valon spektrin värit heijastuu siitä takaisin ja jää jäljelle valkoinen.
Kyllä se tieteen mukaan tuuli saa energian auringosta,kysykääpä ilmastoasiantuntijoilta. Niin sitten uskotte.Minä olen täällä esittänyt vain Peterin käsityksen,en esitä muuta.Peterin käsitys on,että puut pitää kasvattaa tiheässä alle metrin yksilajisessa metsässä ja puut huolehtivat juurillan kaikkien puiden ravinnosta ja jakavat ravintoa maan alla yksilajisessa metsässä.Puun latvat ottavat valoa 97 % ja maahan päin valoa menee 3 % kun pienet taimet ottavat valoa vain 3 % ja maan allakin on valoa juurissa,niin pienet taimet ei kykenekään ottamaan suuria valomääriä neulasten takia.Neulasten Pienet taimet joutuvat muuttamaan aineenvaihduntaa ja ja joutuvat muuttamaan neulasia semmosiksi,että neulaset sietävät suuria valomääriä ja sitten neulasten on myös muututtava ja kyettävä työstämään suuresta valomäärästä energiaa itselleen ja aikaa menee 1–3 v eli pienten taimien neulaset ei kestä isoja valomääriä,joita on latvuksessa.Auringon valossa on useita värejä ja punainen väri menee juuriin kuituoptisen kaapelin avulla ja juuri ottaa reseptorilla valon talteen ja siellä syntyy Hy5-proteiini,joka on tarpeen juuren hyvinvoinnille.Valo siis kulkee kuituoptisen kaapelissa yliopiston tutkimuksen mukaan.Jokainen meteorologi sanoo, tuuli saa energian auringosta ja maapallo pyörii auringon ympäri ja sitte aurinkokunta kokonaisuutena pyörii maapallon ympäri.Tämä on tieteen käsitys.Turha inttää vastaan
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.