Eli uudet tieteelliset tutkimukset kertovat että kasvien juuret saa valoa maan alla juurien reseptorien avulla ,joka tämä valo tulee valokuitua pitkin juuren reseptoriin ja juuri reseptorin avulla hakee maan alla veden ja ravinnon eli kaikki kasvit saa maan alla valoa eikä asia ratkea sillai,että valoa oisi vähä kuusienkin alla ja tiheässä kasvavat puut ei sairastu itsestään,vaan puihin pitää tulla ensin haava ja prof.Manusco Italiasta on kirjoittanut kirjat Loistavat Kasvit,jossa kerrotaan suunnilleen samantyylisiä asioita kuin Peterin kirja ja kirja Kasvien Vallankumous
Kyllä tuo on lähinnä keksijöille ja tiedemihille. Sellaisille kuin sotamies Honkajoki. Hän oli paljon aikaansa edellä. Hän oli jo nykypäivän vihervasemistolainen.
No kävin kouvuja katsomassa ja ne kasvo ihan hyvin,vaikka välimatka oli 0.3–0.5m,isoja pitkiä koivuja,paksuja,jopa 4 koivuu ,jotka kasvo 1.5 metrin matkalla ja isoja,paksuja ja pitkiä
Kerrotko KaaPo koivujesi strategiset mitat eli paksuus ja pituus? Jos tavoitteena on taloudellinen toiminta, metsä pitää kasvattaa harvempana, jotta kasvu saadaan kohdistumaan pienempään määrään runkoja.
Mökkinaapuri oli teettänyt itsekseen uudistuneeseen lehtipuuvitelikkoonsa energiaharvennuksen. Jäljelle oli jätetty honteloita lehtipuita ja alikasvoskuusia. Jännä nähdä mitä ensi talvena tapahtuu. Kyseessä lehto tai lehtomainen kangas joten kasvu- ja tuottotappioita on tullut rutkasti kun jätettiin uudistamatta.
Ruvetaan vain ajattelemaan monimutkaisesti niin ajaudutaan lopulta alkuun eli ihmisenkin aika on palata alkuperäiseen elämän muotoon.Luontaistalous olisi tulevaisuutta.
Tuossa tuskin mitään uutta,että metsäilmasto on puhtaampaa.Eikä siinäkään,että puut kasvavat eri tahtiin.
Mites kun tuli ihan luonnonmukaisesti salaman sytyttämänä tai poltettuna vaikkapa tykkitulella.Miten tuo juuristoon vaikuttaa.Onko muisti tallella taivasta kohden.Totta tuhkasta nousee uutta taimea mutta.Eikö hakkuut tavalla tai toisella lopulta maaperään tuota uutta ellei asvaltoida.Taajamat,väylät jopa kaupunkien puustot.
No minä olen käynyt metsissä jo alle kouluiästä alkaen.Äiti möi metsää ja 6 vuotiaana parkkasin pöllin 50-luvun lopussa,1958 menin kouluun syksyllä.Siihen aikaan uitto vei puut pyräissä.Kyllä monessa paikkaa kasvaa esim koivuja useita vierekkäin 2 metrilläkin.Kyllä ne puut kasvaa hyvin myös metrin väleinkin ja puiden pitää kasvaa tiheässä,niin niistä tulee kestäviä ja kasvavat iäkkääksi ja sato on suurempi hehtaariltakin.Metsiä ei pidä hakata avohakkuulla,vaan jättää siemenpuut.Sairaat ja salaman iskuista ja luonnon vioituneet puut pitää hakata pois ja kannot ja hakkuutähteet ja sillai sairauksia estetään.Liian harvassa kasvatus ei sovi luonnon omaan rytmiin.Luonto ite kasvattaa hitaasti ja hitaalla vauhdilla myös korjaa vikojakin.Eläimetkin saavat uusia osia hitaalla vauhdilla ja kallioille syntyy ekosysteemejä hitaasti.Nopea kasvatus ei ole luonnon ohje
Mitenkäs kaapo tuon saisi menemään pajuille perille? Kasvavat ryökäleet kuin viimeistä päivää. Kun jäin 2,5 vuotta sitten eläkkeelle, aloitin raivaukset yhdeltä pajua kasvaneelta palstalta. Nyt aloitin siellä jo toisen kierroksen, kun parhaimmat pajut olivat taas jo neljämetrisiä!
Sikäli kuin olen huomannut, että luionnon ohje on nimenomaan nopeus. Nopeakasvuinen kasvi voittaa hitaamman. Niin se on meillä päin ainakin tähän asti ollut. Jos aukkoon päätyy kuusen ja koivun taimia, niin koivu jka ruoho tappavat ne hittasti kasvavat kuuset.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.