Mehtäukon mielestä Peterin olisi pitänyt herätä todellisuuteen Saksan metsistä aikoja sitten. Onko siellä tehty voitavat, kun nyt tulokset ovat mitä ovat?
Suomalaisessa metsänhoidossa,- joksi se nyt terveiltä osin on muovautunut-, olisi toisillekin oppimista.
Laastareista puiden kyljissä voi olla kuka mitäkin mieltä. Vaikuttaa shamanismilta.
Peterin mukaan hiilivarastot eivät lisäänny metsässä siksi,ettän puita hakataan paljon jo nuorena eikä valo yksin ratkaise ja havupuiden neulaset pidättävät vähemmän vettä kuin lehtipuut.Peter on tietoinen havupuiden elämästä.Sosiaalinen elämä on myös havupuilla. http://www.wohllebens-waldakademie.de.Peterin mukaan ei juuri hiilensitomista tapahdu siksi että harvennukset liian suuria ja auringonvalo pääsee lämmittämään maanpintaa ja auttaa maaperän eliöitä kunnon vauhtiin ja seuraus on,että syvien maakerrosten humusvarastot loppuvat ja kaasut pääsevät ilmakehään.Puiden alta tyhjennetään hiilivarastot jo syntyessään eli metsämaasta vapautuu tuvan uunissa poltettu halko vapauttaa hiilidioksidia sama annos.Puiden alla tyhjennetään muodostunut hiilivarasto liian nuorilla hakkuilla .Puu kasvaa vanhana paljon enemmän kuin nuorena
Wohllebenin kirjaa pidetään kyllä yleisesti saksalaisromanttisena huuhaana. Esim se, että puut hoitavat lapsiaan , puiden rakkauselämä . Toki puut kommunikoivat jossain määrin keskenään, esim gibberelliinien avulla ja oksat hakeutuvat sopivasti valon puolelle. Mutta tämän ne tekevät geneettisen perimänsä perusteella, ei muuten. Kuten eräs tunnettu toimittaja Ervasti totesi, Wohlebenin kirjan mukaan puiden rakkauselämä on niin vilkasta, että kateeksi käy.
Aikanaan Suomessa oli Kaitaharju niminen mies, joka kertoi keskustelevansa puiden kanssa. Epäilemättä hän varmaan tunsi niin, mutta oliko se todellista.
Meille metsänomistajille ei ole aiemmin maksettu hiilivaraston ylläpidosta vaan myydystä puusta, joten systeemi on muodostunut sen mukaiseksi. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä kyllä keskikuutio ja maaperän keskimääräinen hiilivarasto lienee suurempi luonnonmetsissä kuin hoidetuissa metsissä. Tiedetään myös että metsä on epävarma hiilivarasto, koska jokin metsätuho voi hävittää siitä maanpäällisen osan. Uskoisin että meilläkin moni metsänomistaja kasvattaa mielellään hiilivarastoja jos siitä maksetaan, mutta kansantaloudellisesti siinä ei paljoa järkeä ole. No Lapissa ehkä, kun poronhoito ja matkailu hyötyvät.
Tapio Kaitaharju siirsi metsäoppinsa Erkki Lähteelle.
Sekin on tiedossa, että lisättävä hiilidioksidi lisää kasvua kasvihuoneessa jopa 70 % . Ja lisää se ulkoilmassakin metsän puiden ja muun kasvillisuuden kasvua ja samalla co2:n sitoutumista. Puiden kasvu lisääntyy myös silloin , kun valoa pääse paremman maahan ja kasvualusta lämpiää aikasemmin keväällä.
Mittaukset on jo käynnissä metsien kasvihuonekaasuista harsituissa ja harvennetuissa turvemaametsissä. Suomalaiset tutkii metsikön kaasutasetta , kun puustosta on poistettu puolet tilavuudesta ja ulkomaan tutkija (taisi olla Slovakiasta) samalla kohteella, kun on poistettu 30 % puustosta. Ilmeisesti etelämpänä on jo tiedossa, että ei kannata harventaa liian harvaksi koska mm. tuulituhoriski lisääntyy eikä siten jää riittävästi puuta pystyyn haihduttamaan vettä.
”…Esim se, että puut hoitavat lapsiaan , puiden rakkauselämä …”
Onkohan jotain yhteistä tuossa ja ELähteen tonttu-toljanterin suurissa seikkailuissa? Samaan romukoppaan kummatkin.Mehtäukon aika ja mielikuvitus ei riitä enempää moiseen höpinään.
Puuki:” Ilmeisesti etelämpänä on jo tiedossa, että ei kannata harventaa liian harvaksi koska mm. tuulituhoriski lisääntyy ”
MUTTAMUTTA. Alku ja juuri on kuitenkin niinpäin, että metsää ei kannattaisi kasvattaa liian tiheäksi, jolloin harvennuksen jälkeen on tuulituho – kuten myös lumituhoriski paljon suurempi, kuin puustossa, joka on ”Leimausrajalla”.
Nykytrendi, jossa ostajalla ja sen urakoitsijoilla on kovat halut kasvattaa hakkuukertymää vähintään poistettavien puiden järeyden, mutta myös lukumäärän avulla. = Liian voimakas harvennus ylitiheään metsään, jolloin Mopoyrittäjä tienaa hyvin, taikka ostofirma saa VIELÄKIN halvemmalla puut.
Se, että puut hoitaisivat maan alla heikompiakin, ei kyllä ole sopusoinnus sa havaintojeni kanssa. Männikössä heikommat yksilötn kuolevat, jos lumi ei satu tapaamaan. Koivikossa heikommat saavat latvansa liki latvuskerrosta, mutta lumi kaataa ne. Kuuset saattavat sinnitellä omillaan varjossakin, jos eivät satu kasvamaan liian lähellä suurta puuta.
Peter tarkottaa,että vanhat puut kasvaa enempi.Ja että ihminen nyt vähentää hiilta maasta kaasun ja öljyn avulla ja metsänhoidon tavalla kun metsiä hakataan liian aikaisin ja harvennus välit liian suuria,jolloin auringonvaloa pääsee maahan ja mikrobitoiminta lisääntyy ja mikrobit myös lisäävät ilmaan hiilidioksidia ja näin hiilidioksidi nousee ilmassa,joka lisää puiden kasvua,mutta kun hakataan liian nuorena,niin maahan ei syviin humuksiin kerkiä imeytyä hiilidioksidia.Nyt co2 422 ppm,viime vuonna kait 420 ppm.Eli siis metsänhoitotapa lisää myös hiiltä ilmaan öljyn ja maakaasun kanssa
Metsät ovat myös päästölähteita.Kun puut ovat liian harvassa,niin valoa pääsee myös maahan ja silloin mikrobitoiminta kasvaa ja ne luovuttavat hiilidioksidia ilmaan.Samoin,jos peltoja kynnetään tai kun maata muokataan pelloissa ja metsissä.Pitää muistaa,että kasvit kykenevät ottamaan rajoitetun määrän ilmasta hiilidioksidia.Esim soija ei pysty käyttämään hiilidioksidia,jos määrä ylittyy 600 ppm(kasviekologinen tutkimus Kirja Salonen Kasviekologia)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.