Melkein jokainen osaa hoitaa ja ennen kaikkea suojella varsinkin toisten metsiä sillä ainoalla oikealla tavalla tietysti. Minäkin osaan kertoa esim. mitä ls-järjestöjen kannattaisi tehdä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Vasta yksi niistä on tehnyt jotain konkreettista itse omilla varoillaan. G-piisin, LSL:n, WWF:n ja myös FSC-järjestön pitäisi ottaa oppia Luonnonperintösäätiöltä ja hankkia omia ls-alueita joilla voi sitten koeponnistaa mitä suojelutyyliä itsekukin haluaa kunhan ei saastuta luontoa. Nehän on ökyrikkaita firmoja joilla on paljon paremmat mahdollisuudet lisätä metsien käyttämättömyyttä kuin metsien omistajilla omiaan.
”Sienitaudit vaatii +40 c -asteen lämpötilan..” Mistä tuo aivopieru on kotoisin ? Metsien hoitamattomuus lisää sienitautien riskia risukoissa, sehän on jo aikoja sitten tutkittu ja tunnettu totuus. Ei tarvita korkeita lämpötiloja ja metsäpaloa ; suurin riskiä lisäävä tekijä on kosteuden lisääntyminen, ilmanvaihto puuttuu liian tiheistä metistä, ja tulee juuri niitä vioituksiakin myös vesakoissa . Kosteissa painanteissa kasvaviin männyntaimitiheikköihin esim. tulee helpommin sienitauti kuin kuivalla kasvupaikalla kasvaviin ”ilmastoituihin” taimiin.
Sienitaudit tulee puuhun,jos puussa on haava,ei tiheässä metsässä.Eri sienitaudit tekee eri tavalla tauteja .Joku sientauti tekee toisella tavalla ja toinen toisella.Sienitauteja ei tule puuhun,jossa ei ole haavaa.Ensin pitää olla haava.Kuplamörsky-sienitauti tappaa taimia kulotusalueella,maan lämpötilan pitää olla +40,että itiöt itää.Ei pidä esittää,jos ei ole perehtynyt sienitauteihin.Jos on sairaita puita,ne pitää poistaa ja kannot ja hakkuutähteet ja vioitetut taimet.Täällä ei pidä esittää uskomuksia,jos ei ole lukenut asioita puiden sairauksista.Pitää olla ainakin metsäpatologian peruskurssi yliopistossa tai muuallakin,muuten saa puhua omia juttuja
Aloin noin 60 vuotta sitten liikkua nykyisillä ”#puuhamaiklkani”. Kohtasin tieheän metsäpaloalueelle syntyneen nuoren männikön. Muutama vuosi myöhemmin osuin samoille tienoille ja ihmettelin, että missä se tiheikkö on. Ei ole tähjän päivään mennessä löytynyut.
Siinä itseharventaminen oli ollut poikkeuksellisen tehokasta. Siihen en ota kantaa oliko kysessä sieni, virus tai lumi, mutta poissa mikä poissa. Jäihän sinne tietysti ne parhaat männyt, joita on pari kertaa harvennettu.
Osa alueesta jäi jaossa naapurin puolelle eikä sitä harvennettu ennen kuin päätyi suojelualueeksi. Mäntyjen kuoleminen on jatkunut ja ne ovat selvästi pienempiä kuin meidän puolen harvennusmetsä. Viimeisetkin koivut tekevät kuolemaa. Jäljellä on yhden puulajin luontaisesti syntynyt männikkö.
No Peterin kertomua varjostuksesta on luvussa kirjassa Hiljaa hyvä tulee
Ja varjostus täytyy olla nuorille taimille tiheässä kasvustossa siksi,että puunsyyt tulee lyhyemmäksi ja niissä on vähä ilmaa ja ne kavavat joustavasti ja tulevat kestäväksi ja kestävät paremmin tuulta ja myrskyjä ja ikää syntyy paremmin ja kestävät tauteja paremmin ja kun joku tekee puuhun haavan,niin tiheässä kasvanut puu pystyy paremmin kasvattamaan kuoren kuoreen tulleen haavan.Puut ei itsestään sairastu,vaan sieni-itiön on ensin mentävä isäntäkasviin ja siitä puuhun.Ja tiheässä kasvaneet puut kasvat enemmin ja nille tulee ikää enemmin.Täällä on isoja koivuja,3 kpl ihan vierekkäin,välimatka n o.5m useissa paikoissa.Puut tiheässä tuottaa enemmän kun runkoja on kahden metrin matkalla 3-4.Sienitaudeilla on yleensä ensin isäntäkasvi,josta ne sitten pääsevät puuhun kun ensin on joku vioittanut puuta,kone tai ihminen,eläin,myrskyt,ukkonen,tulva,lumet,rankkasateetkin jne.Itsestään puut ei sairastu tiheässäkään
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.