Koneet ja ihmine tekee metsään puihin haavoja.Nyt kun asioita hoidetaan sähköllä kirjeet,niin metsän kannalta on parempi siirtyä sähköisiin kirjeisiin ja laskut maksaa korteilla ja verkkopankissa.Näin metsien tilanne paranisi ja metsiä ei saisi hävittää eikä vahingoittaa ja ilma paranisi,kun metsä puhdistaa ilmaa ja luo ihmiselle terveyttä
kaapo123: ”Näin metsien tilanne paranisi ja metsiä ei saisi hävittää eikä vahingoittaa ja ilma paranisi,kun metsä puhdistaa ilmaa ja luo ihmiselle terveyttä”
Tulihan se sieltä kun maltoimme hieman odottaa! Kaapo perusteli tähän asti metsien tiheää kasvatusta sillä, että ne kasvaisivat paremmin ja tuottaisivat enemmän puuta. Nyt hän paljastikin todellisen ajatuksen, eli metsää ei hakata. Eihän kaapo ensinmäinen peritömetsänomistaja ole, joka haluaa säilyttää sitä kuin se motellin pitäjä Norman Bates äitiään keinutuolissa Psyko-elokuvassa. Miksi sitä ei voi sanoa suoraan, vaan pitää lainata otteita jonkun sakemannin kirjasta?
Just eilen kävin ”perämettällä” polttopuusavotalla. Alue on paraimmillaan entistä peltomaata,(OMT) – joka on viljelyn jälkeen ( n. kolmekymmentä vuotta sitten) jätetty ”herran haltuun”. Tuli kaupan yhteydessä minulle. Kauhistuin, kun ajelin siihen traktorin kanssa – Tiheyttä on , Valtapuuna haapa- ja sitä on.
Oksakosketus on hangannut lähes joka puuhub kuorettomia kohtia. Kuusia on seassa, mutta niistä lähes kaikki ovat alikasvospuita, eli tyviläpimitta 1 – 4 cm, isommat ovat pitkiä, hoikkia ja niiden latvat ovat piiskattuja. Männyt ovat lähes poikkeuksetta jo kuolleet ja lahonneet, vaikka ovatkin DA-Harjavalta Trollin tukkipuun kokoisia (D 12 cm)
Valtapuuna haapa on tilaa saatuaan jo yli 30 cm, enkä ainuttakaan tervettä haapaa ole kaatanut, kaikki keskeltä lahoja. Niistä tulee silti hyvää polttopuuta.
Pikaisen laskutoimituksen jälkeen olen päätynyt ratkaisuun, jossa tuollaiseen metsään täytyy tilata energiapuusavotta, jossa puulaji vaihdetaan alikasvoksesta löytyviin kuusiin ja ihmetellään lopputulosta.
No, metsiä joudutaan hakkaamaan esim työpaikkojen suhteen,siis oisi vain toive,että metsiä ei tarvitsisi hakata.Metsäteollisuus tuo hyvinvointia Suomeen ja työpaikkoja on paljon.Metsiä pitäisi hakata metsä tahdon mukaan,tarkoitan,että metsiä hakataan metsän omilla ehdoilla,joita myös esitetään metsäekologiassa,siis Visakallio arveli eri tavalla
Näkisin Jätkän perintömetsässä kaksi vaihtoehtoa: suojelukohde tai avohakkuu. Voi tehdä myös eneegiahakkuun ja ihmetellä mutta haavan poisto on sillä keinoin hankalaa kun muistaa sen innokkaan vesomisen. Alikasvoksena kitunut kuusi voi intoutua kasvuun tai sitten ei.
Me olemme Peteriin verraten eri kasvillisuusvyöhykkeellä ja eri pääpuulajeissa. Yksi syy vähäiseen puulajien määrään on jääkausi.
Anneli. Taidan pistää haavikon sileäksi ja suhautella reppuruiskulla kantoihin kamiallista ”kasvinsuojeluinetta nimeltä Round´Up. Jos tulee isoja kuusenkantoja, niin ne suihkutan Urealla, ostin sitä jo aluksi kympin pytyn.
Tekaisin eilen kaksi n. kahden kuution metsäkärrin kuormaa ja syötin ne klapikoneen kautta klapikärryyn kuivumaan. Jatkoa seuraa, kunhan hartiat vetreytyy. Mukavaa ajankulua – ja ensi talvena voi joku jossain tarvita kipeästi polttopuuta.
En kuitenkaan pysty yksin varastoimaan kaikkia puita, koska katon alle ei varmasti sovi kuin reilu 100 mottia.
No on olemassa Suomessa WWF:n Metsänhoito-opas, jossa on MMT–mieskin ja VTT asiantuntija ja metsäekologian lehtori.Heidän mukaan nyt Suomessa ei hoideta metsiä metsän ehtojen mukaan eli ei ole sillai,että vain metsäteollisuus ja ammattilaiset ja metsätalous vain osaisi hoitaa metsiä.Peterin tiedot perustuvat uusiin tieteen tuloksiin,joita jotku sitten arvostelevat
Hiilihaittaa tekee sekin kun kuitutuotannon jokaiselle porttivahdista lähtien menee yli 300 mottia puuta kuukaudessa. Niitä on kasvateltu vuosikymmenet ja lopputulos on alkutuottajan kannalta heikko mutta ei sellun viejän. Jotain muutosta tehokkuuteen tarvitaan. (Korjattu 8:55)
Jätkä. Varmasti hyvä noin ja aina voi täydennysistuttaa jos on tarve.
Jos KaaPo tutustut Tapion ja metsäyhtiöiden nykyisiin luonnonhoito-ohjeisiin ja metsäsertifioinnin huomaat että myös WWF:n ohjeet ovat laajalti jo käytössä.
Väittäisin että metsätaloutemme suurin puute on tiukasti suojellun pinta-alan määrässä Etelä-Suomessa, mutta sen voi korjata vain Suomen eduskunta myöntämällä lisää määrärahaa Helmi-ohjelmaan. Suojelun, luonnonhoidon ja ennallistamisen kohteiksi tulisi valita ne luontotyypit ja kohteet joissa on eniten uhanalaisia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.