No jos maassa oisi kova hajotustoiminta,sehän lisäisi vain ilmaan lisää hiilidioksidia.No valoahan saa joka puu,kun valoa jää latvaan 97%,kun on hehtaarilla vain yhtälajia ja harvennus 1 m,niin saahan ne valoa latvat sen 97 % ja loput menee maahan, mutta kun on harvennus vain 1 m, niin alaosa ei saa liikaa valoa.Ja jos harvennus on enempi kuin 1 m,niin sillonkin latvat saa valo,mutta valosta menee sitten liikaa maahan.Valoa saa puut,mutta puiden pitää saada oikeeta valon väriä.Valo ei tule aina hyvästi puille.Valon väreillä on oma merkitys puun kasvulle kuten led-valot kasvihuoneissa tai kellarissa.Puitahan voi kasvattaa led-valoillakin huoneessa,jossa ei ole ikkunoita.Pistää kuusentaimia kasvuun huoneeseen,jossa ei ole ikkunoita ja valot led-valoja ja vettä ja lämpöä ja väli vain 1 m,hyvin kasvaa ilman aurinkoa.Aurinko pukkaa valoa joskus liian läjässä kun kulma on huono.Lääkärilehti on kertonut,miten mikropit syntyvät.Hyvä kertomus
Meillä päin eräs mummo kasvattaa kuusikoita istutustiheydellä 4000 ha Kyllä kasvaa pituutta mutta paksuus puuttuu. Aikoinaan hakkasin sellaista harvennuksella paljon lähti ha myyntipuuta oli ensiharvennus.
Jos siulla on 1 m välein puut, isot puut varjostavat toisiaan ja latvusten hyötysuhde heikkenee. Maassa pitää hajotustoiminta pyöriä, muuten ei puu saa ravinteita. Lämpimässä maassa juuret kasvavat vinhemmin ja tämä lisäkasvu korvaa maasta hajonneen ja haihtuneen hiilidioksidin. Kokonaistase menee varmaan useimmiten kivennäismaalla niin että hiilen sidonta suurenee kun metsää hoidetaan hyvin ja se kasvaa hyvin. Hoitamaton metsä on jonkinlainen hiilivarasto, ei välttämättä aina edes hyvä sellainen.
no ei varjosta,kyse ei ole monilajisesta puista vaan yhtä lajia,jos on vain yhtä lajia,niin ne kasvaa sillai,että maassa juuristot toimivat yhdessä sienten kanssa ja juuri menee sine,missä on vettä ja ravinteita,maahan riittää sitä valoa sen 3% ,mikrobeille riittä valoa 3 %,koska valon aallonpituus on,jossa on väri ja siinä on energia,punasella värillä on eri energiamäärä kuin sinisella,aallonpituus on eri ja taajuus,se riippuu mikrobitoiminta valon väristä ja sen aallonpituuden energiasta, metsä ei jatkuvasti vain sido hiiltä,myös luovuttaa,jotku kasvit yhteyttää hedelmällä,varrellakin, puut siis yksilajisessa metsässä maan alla jakavat ravinnot tasaisesti kaikille ja auringon valon värin energia ratkaisee,miten kasvua synty,minulla luettelo,mitkä värit kasvattavat puuta ja kasveja ja väreissä on energia,mutta kaikissa väreissä ei ole sama määrä energiaa,ei se puu muuten kasva ja kasvit,jos maassa on ravinteita ja puu ei saa valoa,ei silloin synny hiilihydraatteja,koska valon tulee lehteen ja siinä on sähköä,
Ennenvanhaan istutettiin kuusia tiheään . N. 4-5000 kpl/ha. Olen harvennuttanut semmosen kuusikon 2-kertaan joka oli istutettu v. -39 hyvin tiheään. Siinä kuusikossa oli 1. myöhään tehdyssä harvennuksessa paljon alle jääneitä ja pystyynkuivuneita rankapuita. Kuusetkaan ei kasva yhtämukaa vaan pituuseroja syntyy heti taimikosta lähtien. Alikasvosta pensaskerroksessa ei ollut olleenkaan, vain ruskea neulasmatto joka paikassa. Hyvällä kasvupaikalla ja puut silti tavallista ohuempia. Mitä hyvää se tiheään kasvatus samalla puulajilla siis toisi käytännössä metsän monimuotoisuuteen tai puiden kasvuun ? Molempiin heikennystä se aiheuttaa. Saksan Petteri tietysti saa kertoa kirjoissaan mitä tahansa eikä ne väittämät päde täällä käytännössä . Ehkä siellä etelämpänä jossain tapauksessa jotenkin.
Puun juuriston laajuus ja latvan hyvinvointi on yhteydessä toisiinsa. Iso latvus ja laaja juuristo on samalla puulla, kun harvennetaan sopivaan aikaan ja ajoissa , niin myös juuristo (paksujuuret ja mikrojuuristo) kasvaa lisää leveyttä ympäristöön. Jos jollain on muuta tietoa niin saa minun puolesta olla. Noin ne metsissä puut kuitenkin toimii luonnossa kuten on hyvin tunnettua.
On totta että meitä etelämmäksi mentäessä tulee vastaan tiheitä männyn istutusmetsiä mutta siihen voi olla syynä heikko männyn oksikkuuslaatu jota koetetaan parantaa korkealla alkutiheydellä.
Höynähtää joskus viisaampikin johonkin kotkotukseen. Pyörää koittaa yksi ja toinen neropatti keksiä uudelleen, ilmeisesti tajuamatta, että se on jo keksitty.
Jossain keski- ja etelä-Euroopassa puut kasvavatjonkin verran erilaisissa olosuhteissa kuin tällä. Niillä on ihan varmasti erilaiset tietokoneet ja kännykät kuin meidän kotikuusillamme. Meillähän tuota auringon valoa kaikissa väreissä on vähemmän kuin Saksassa ja Ranskassa, joten NOKIAn on alettava äkkiä tekemään uusia puutietokoneita nyt, kun ilmasto muuttuu. Tosin Saksalaisetkaan kuuset eivät pysy hengissä siellä.
Myös termi ”jääkellari-ilmasto) on jo vanha tuttu.
Salaliitto-vouhottajat ovat kuitenkin jättäneet huomioimasta sen, että kun puuta on hehtaaria kohti oikea määrä, antaa maaperä kaikkensa puunkasvatukseen ja siinä sopiva sekametsä ontaa parhaan tuloksen. Puumäärää (pohjapinta-alaa) -pitää kuitenkin rukata niin, että kasvukyky pysyy aina maksimissaan.
Salaliittolaiset saavat olla vaikka avioliitossa minun puolestani, mutta älkää yrittäkö Trollata näillä palstoilla normaaleita ihmisiä, joilla vielä on käsityskyky tallessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.