Näkyi koivulla olevan (metlan tutkimusaineiston mukaan) loka-huhtikuun kosteus% n. 80 . Eli vettä sen verran suhteessa kuivapainoon. Rasiinkaadolla saadaan kesällä kosteus 40-45 %:n paikkeille. Havutukkipuulla kosteus% on talvisin pienempi . Kuivapaino esim. männyllä 400-420 kg/motti ja pystypuissa painoa n. 700 kg . Painoon vaikuttaa monet eri tekijät; mm. puulaji, kasvupaikka, puun ikä, mittauskohta (sisä/pintapuu, tyvi/latva) , jne.
-metsätalouden tavoite on saada puut,rungot kasvamaan nopeasti ja saamaan valoa harvennuksen avulla,että päästään korjuukypsyyteen nopea 80–100v js sitten tehään harvennushakkuita
-harvennushakkuita voi tehä kun hehtaarilla on monta puulajia,mutta ei,jos on yksi puulaji Peterin mukaan.Monilajiset kilpailevat valosta ja ravinteista ja eivät huolehdi toisistaan,eivät huolehdi heikoimmistaan
-yksi lajiset puut luovat ystävyyssuhteita ja ruokkivat toisiaan ja jakavat oikeudenmukaisuutta,huolehtivat kaikista puista,jos on vain yksi laji hehtaarilla ja fotosynteesi luo tehokkuuden kaikille ja kaikki saman lajin puut tuottavat sokeria saman verran lehteä kohti maan alla ja huonompi osaisia avustetaan yksilaji puustossa
-jos harvennetaan harvennukset liian isoksi,niin latvustoon jää aukkoja ja ne häiritsevät pienilmastoa ja puilla katkeaa yhteys maan alla toiseen puuhun ja sillon puiden kesken tulee tuottavuus eroja ja heikot puut jää heitteile ja joutuvat tuholaisten sienitautien uhreiksi ja myrskyjen ja paahtavan auringon uhreiksi,hyöty ei tavoita koko yhteisöä
-jos harvennus väli alle 1m,silloin latvukset jää pieniksi ja kapeiksi ja metsän puut kasvaa tuottavammaksi eli tiheä metsä tuottaa enemmän eikä hiilidioksidia pääse kovin nousemaan maasta kun mikrobitoiminta hidasta ja lämmöt maassa pienet,aurinko ei paahda,valosta jää latvukseen 97%
Hoidatko KaaPo omaa metsääsi Petterin ohjeiden mukaan?
Kuten tiedämme: liian tiheässä asennossa kasvava kuusi on haitaksi kasvulle, koska maan hajotustoiminta ei toimi kylmässä ja kuusenneulasten happamoittamassa maaperässä kunnolla.
Toimii ne mikrobit maassa vaikka ei valoa jää maahan kuin 3%. Toimiihan ne mikrobit talvellakin,jos lehtikasan päällä on 10 cm lunta,tiheä kasvu juuri nostaa metsän tuottavuutta,luehan Huhta:Elämää maan kätköissä( pikku elukat toimii maassa talvellakin.Humushan syntyy juuri mikrobien ansiosta.Esim punkit jotku kestää pakkasta –40.Kyllä ne mikrobit elää laajalla pH alueella,ei se yksin pH ratkaiseLuehan Duodecim lääkärilehti:Mikrobiomin Syntymä( mikrobeja on avaruudessakin).Kyllä se puu kasvaa tiheässäkin tehokkaammin,se saa kasvua maan alta yhteistoiminnalta.Avaruudessa on vettäkin enemmän kuin maapallossa.Kannattaa lukea lääkärilehden kertomus mikrobeista
Ja kuten myös tiedämme, kuusella varsinkin pitää latvuksen pysyä kasvukunnossa eli latvus ei saa supistua liiaksi, muuten kasvu heikkenee ja loppuu lopulta kokonaan (ha-kasvu) itseharvenemisen takia. 1 m välit ja kasvatusmetsäkuusikko -yhdistelmä ei vain toimi meillä Suomessa.
Joku ulkomaan laji voi onnistua paremmin kasvamaan myös ylitiheydessä. Esim. ehkä jokin erikoismuoto pylväspihta tai jotenkin myös Serbiankuusi. Pihtakuusi voi pärjätä paremmin varjossa kuin kotimainen metsäkuusi joka on puolivarjopuu.
kaapo123: ”Kannattaa lukea lääkärilehden kertomus mikrobeista”
Suosittelen kaapolle sitä lääkärilehteä jatkossakin. Eiköhän nämä metsäjutut olleet jo tässä. Metsänomistajat saavat tulonsa niistä puista mitä puunostajat heiltä ostavat. Tukeista saa moninkertaisen hinnan kuitupuihin verrattuna. Juuri sen takia emme kasvata puita metrin välein.
Se 1 m taimiväli toimii Anttoon rivi-istutuksessa mutta ei normaalissa metsänkasvatuksessa. Puun viherhiukkasten määrä ratkaisee tuotoksen. Valoa on tultava viherhiukkasille jotta yhteyttämisen valoreaktio voi toimia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.