Eihän metsä eroa muista kasveista, eläimistä, eikä ihmisistäkään. Kun yleiskunto on hyvä ja ravinteet tasapainossa, on tautien vastustuskykykin parempi. Elämänkokemus puolestaan auttaa suodattamaan kaikesta tarjolla olevasta tiedosta olennaisen.
Eroaa ne metsässä heikossa kunnossa olevat puut,taudit ja tuholaiset hyökkää heikkoihin puihin.Toisilla puilla parempi immuunisuoja kuin toisilla kun olen lukenut metsäpatologiaa.Metsissä hirveesti sienitauteja puissa ja sienitautien isäntäkasveja,bakteereja,viruksia ja leviä.Metsä elää hitaasti eikä niinkuin ihminen vaatisi nopeutta.Peterillä hyvä kertomus:Puiden sosiaalinen elämä. Puiden kasvupohja metsässä muuttuu jo muutaman metrin päästä ja monilajisessa metsässä puilla on kilpailu valosta ja ravinteista,mutta yksilajisessa metsässä on tilanne toinen
Onhan se tietysti hyvä asia , että edes puilla on sosiaalista elämää luonnossa eikä vain virtuaalista. Ilman viruksia ja bakteereja ei olis elämää. Niistä kaikki ei ole haitallisia vaan elintärkeitä. On varmaan totta että voi olla jotain kemiallisia aineita soluissa estämässä solun sisäistä ja soluseinien jäätymistä mutta ensin niistä poistuu se vesi soluväleihin joka kesäkelillä niissä on. Kun puu on tunnetusti jäässä pakkasella, niin on siellä vähän vettäkin solujen ulkopuolella joka aiheuttaa jäätymisen. Esim. puusepänkuiva puu ei jäädy pakkasella koska sahatavara on niin hyvin kuivattu. Pystypuu ei ole niin kuiva koskaan.
Keski-Euroopassa on maita joissa kuuselle uudistaminen on kielletty koska metsätuhot kuusella on niin laajoja. Kirjanpainaja-ja muut luonnontuhot on lisääntyneet, kun ilmasto on lämmennyt. Suomi ei ole saari erillään muusta luonnosta eikä täälläkään ole kummonen tulevaisuus metsillä, jos kuusettuminen jatkuu entisellään. Eli männyn ja lehtipuiden kasvatusta pitää lisätä. Siihen ei sovi oikein esim. jatkuvakasvatus , kun se johtaa aina kuusettumiseen pitkässäjuoksussa, ja kaikista huonoin tilanne on kuuselle liian kuivilla kasvupaikoilla.
Vesi ei jää soluväleihin,vaan haihtuu sieltä pois,vettä on solussa,mutta se on sekoittunut dehybriinin kanssa.Puu tietää reseptoreilla,millon talvi alkaa ja poistaa liika veden.
Ei vesi poistu täysin talvellakaan. Oma osansa puun liiallisen jäätymisen estämisellä on varmaan terpeeneillä, joita havupuissa on runsaasti. Puussa on ns uuteaineita, haihtuvia pienimolekyylihsiä yhdisteitä noin 10% tasoa.
Saksalaiseen kulttuuriin kuuluu tietty romantisointi, jota myös Wohllebenin kirja edustaa. Usko homeopatiaan, steinerilaisuus, biodynaaminen viljely yms sekä usko parantaviin yrtteihin on yleistä saksalaisella kielialueella.
”…Peterin mukaan, Peterin kirjassa on, Peter kirjoittaa, Peter opettaa ,Peterillä on kuvia…”
Kaapo 12345 on höyrähtänyt oikein tämän Peterin palvojaksi, jonka satuja piätäisi alkaa miettiä ennen kaikkea muuta.
Kehottaisin samaan syssyyn lukemaan ja ymmärtämään koko tien uraanin louhinnasta ydinvoimalan luvitukseen ja sähköntuotannon prosesseihin, ennenkuin töpselistä alkaa harkitakaan ottamaan virtaa.
Osaako joku sanoa paljonko puun tilavuuspaino on talvella pienempi kuin kesällä. Varsinkin lehtipuilla eron huomaa keväällä kun mahla alkaa noust puuhun.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.