Lehtipuu on lehden aikaan painavaa. Imee vettä paljon. Talveksi kevenee koska vesi poistuu. Talvella tuoretta koivua tuleen kyllä sieltä vesi tihkuu kun palaa.
Henputtaja. Olisiko sinulla esittää sitten jokin muu selitys maapallon lämpötilan nousulle johon uskot? Ihmisten tuottama lisälämpö ei taida riittää maapallon lämmittämiseen jos lisääntyvää hiilidioksidia ja vesihöyryä ei ole mallissa mukana.
Koska ihmiset haluavat asunnot viileiksi kesäisin, niin lämpö pumpataan ulos asunnosta ja ulkoilman lämpö nousee. Vastaavasti talvella on kylmempää, kun lämpö pumpataan ulkoilmasta taloihin.
kaapo 123 on senkin keksinyt: Järven pohjalle on kertynyt / muodostunut jäätymisenestoainetta niin paljon, että vesi ei jäädy muutaman metrin syvyydessä lainkaan kovimmillakaan pakkasilla. Varsinkin, kun on hyvin kovasti eristävä jääkansi päällänsä. On tosihyvä, että meillä on joukossamme myös neroja, jotka selittävät Totuuden. Ainakin minä olen luullut, että lumikerros jään päällä eristää monin verroin jäähän verrattuna.
Mitähän kalat tykkää uiskennellessaan sellaisessa pakkasnesteessä? Kalastelijat eivät ole huomanneet ainakaan merkittäviä makueroja edes Matikoissa, paitsi talvella kuulemma maistuvat vähemmn mudalta.
Mitenkähän kaapo on ottanut tieteellisissä tutkimuksissaan huomioon, että maan sisäinen lämmönlähde antaa vedelle hieman lämpöenergiaa, jolloin se ei tarvitse jäätymisen estoainetta.
Mutta geenit tekee soluun dehybriiniä,ja siksi talvella solussa vesi ei jäädy puissa,dehybriini on proteiini.Järven pohja ei jäädy,koska siellä olevaa lämpöä jää huonosti johtaa.Jos maanpäällä on 10 cm lunta,niin alla olevat asukkaat eivät kuole kylmyyteen.Geenit tekee proteiinit.Jos menet kuusimetsään,niin kuusten alla ei ole valoa paljoa,mutta latvassa on runsaasti valoa.Uutta jäätä syntyy jääkannen alle kun latenttilämpö poistuu.Järven pohjalla vesi on raskasta
Lainaus A.Jalkanen: ”Henputtaja. Olisiko sinulla esittää sitten jokin muu selitys maapallon lämpötilan nousulle johon uskot? Ihmisten tuottama lisälämpö ei taida riittää maapallon lämmittämiseen jos lisääntyvää hiilidioksidia ja vesihöyryä ei ole mallissa mukana.”
No nyt on menossa terveeseen suuntaan. Tunnustus, että ihmisten touhut tuottaa lämpöä ja vesihöyrykin jarruttelee lämpövuotoja ei pelkkä hiilidioksidi.
geeni tekee puiden soluissa dehybriinin eli proteiinin ja sillai vesi ei talvella puissa jäädy.Geeni tekee kaavan mukaan.Kaava on geeni x ympäristö=tulos eli kun ympäristö alkaa jäähtymään,geenit reagoivat jäähtymisen ja proteeni on se aine,joka estää solun veden jäätymisen
Jos vaikka kaapolle onkin aivan uusi asia mm se, että vesi on raskainta + 4 asteisena, niin muille se on tuttua ollut jo esileikkikoulusta lähtien. Mutta kun veden lämpötila tuosta laskee taikka nousee, se keventyy ja nousee pintaan.
Lämmitessään vesi keveneekin sitten häyrystymiseen saakka. Eli jään alapinnassa vesi on kevyttä, eikä jää ole häävi eriste. Iglutkin tehdään lumesta – ei jäästä, vaikka siitä saisi kestävimmän iglun.
Luulin, että DA – Harjavalta Trolli on änkyrä, mutta ainakin yhtä kovan änkkääjä- Trolli on ryöminyt kolostaan, liekkö näitä ”uudestisyntyneitä” Trolleja, joita tulee pätkittäin poisjoutuneiden tilalle.
Puut Suomen oloissa kasvavat nopeimmin 20-50 vuotiaita. Toki kasvavat vielä pitkään tämän jälkeenkin merkittävästi mutta eivät ole ikuisia eivätkä kasva mittaansa suuremmiksi. Niissä kuten ihmisissäkin tunnetaan luontainen ohjelmoitu solukuolema. Jotkut puut kuten leppä ovat hyvin lyhytikäisiä, toiset kuten tammet ja mänty voivat sinnitellä hengissä vuosisatoja. Wohlleben todella kirjoittaa Saksan oloista, jossa puut ilmastollisista syistä voivat kasvaa suuremmiksi. Siellä on myös muutettu paljon lehtimetsiä kuuselle.
Minulle ei ole uusia asia,että järven pohja ei ole jäässä.On selvityksiä,miten jäät syntyvät.Peter kyllä sanoo,että viljakasveja kun on jalostettu,niistä on hävinnyt kyky keskustella toistensa kanssa ja siksi tarvitaan torjunta-aineita.Taudit ja tuholaiset pellossa ja puutarhassa ja metsän puissakin iskevät heikoimpiin kasveihin.Mutta luonnonmetsät ovat kestävämpiä kuin istutetut metsät ja samoin maatiaisviljat ja kasvit.Kun jalostetaan,niin aina myös menetetään ominaisuuksia ja toisia ominaisuuksia saadaan lisää,kuten suuret porkkanat jalostuksessa.Torjunta-aineita jää kaupankin myytäviin kasveihin.Peter kirjoittaa puiden sosiaalisesta elämästä.Metsätaudit ja tuholaiset rientävät aina sinne,missä puu on heikossa kunnossa,kun kuoren pintaan on tullut haavoja joko ihmisen tekemänä tai luonnon tekemänä,(tuulet,myrskyt,ukkoset,tulvat,kovat pakkaset,raskaat lumet,rankkasateet,salama)Jne.esim.asteroidit,metereootit kaatavat ison alan metsää,tornadot,ihmisen sodat,jne
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.