Keskustelut Metsänhoito Peter Wohlleben

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 474)
  • Peter Wohlleben

    Merkitty: 

    Peter Wohlleben,Saksa,metsänhoitaja,ei ekointoilija,hankkii vain tietoa metsistä

  • kaapo123

    Peter Wohlleben:Puiden salainen elämä–kirja.Asuu Saksa,metsänhoitaja,ei ekointoilija.Kertoo omia tutkimuksia puiden elämästä.Esim :yksilajisessa metsässä harvennusväli alle metri,koska puut ei kasva yksin valon avulla.Puut elävät maan alla sosiaalista yhteistoimintaa ja ravintoa jakavat keskenään maan alla ja hoitavat maan alla sienien kanssa heikoimpiakin puita.Puilla on kieli,sähkö,kemia,hajukieli.Puut kasvavat enemmän vanhempana kuin nuorena.Valoa jää latvaan 97 % ja loput menee kohti maata.Nyt hakataan metsiä liian nuorina ja siksi ilmassa nousee hiilidioksidi.Puu sitoo elinaikana 20 tonnia hiilidioksidiakin

    mehtäukko

    Onko tieteellistä todistusnäyttöä? Onko maapalli edelleen pyöreä vai litteä?

    kaapo123

    monilaji metsissä eri tilanne kuin yksilajipuu metsissä Peterin mukaan.Peter opettaa metsänhoitoa,Saksa

    kaapo123

    Maapallo on pallo. hiukan soikean pyöreä,ikä 4,6 miljardia,syntynyt Luojan universumiksi tähtien räjähdyksessä,kuu eroaa maasta 4 cm/ vuosi,pallossa on laatat,jotka joka vuosi liikkuvat n 2–10 cm

    kaapo123

    Puita ei saisi kuoresta vioittaa,silloin taudit menee puuhun,sienet,bakteerit,sieni-itiöt,virukset,levät.Eläimet vahingoittavat puita ja luonto ite,ukkoset,rajumyrskyt,raskaat lumet,tulvat,kovat tuulet,rajut sateet,salama ja ihminenkin särkee puun kuortan ja juuristoja särkee raskailla koneillä kesällä.Hakkuut pitäs tehä talvella ja varoa vioittamasta puita.Puilla on kehittynyt myös vastustuskyky tauteja vastaan ja puut reagoivat tuholaisten töihin ja varoittavat toisia puita sosiaalisella elämällä.Täällä Kajaanissa seuraan puiden elämää kaupungin Pöllyvaarassa,jossa ihmiset liikuntaa harrastavat.Metsän ilmasto metsässä on puhtaampi kuin kaupungin kaduilla.Metsä ite puhdistaa ilmaa.

    Puuki

    Paljolti sammoo mieltä.  Mutta CO2-päästöistä tulee n. 75 % muualta kuin maa-ja metsätalouden puolelta.  Metsät sitoo C02:a eikä ne ole siis päästölähteitä vaan hiilinieluja. Onnistuuko jos/kun ulkoistetaan päästöjen sitominen metsiin ja unohdetaan muut suuremmat päästöt kotitaloudessa ja varsinkin teollisuudessa.  Sitähän viheriät koettaa ajaa ja edistää (sano Ohisalo) ;vähennetään päästöjä sieltä mistä niitä on helpoin vähentää (= muilta kuin omia ja H:gin alueen päästöjä) .    Ehkä jotenkin vielä ymmärtäisi mutta kun ne viheriöiden ehdotetut keinot ei edes lisäisi pitkässäjuoksussa metsien sitoman hiilen määrää vaan vähentäisi sitä.   Liian nuoren metsän päätehakkuut isossa mittakaavassa tulisi lopettaa, siinä olen samalla kannalla kuin ap:ja.

    Metsät kasvaa eri tahdissa riippuen mm. puulajista.  Nuoret kasvatusmetsät (~vv.25-50) kasvaa kuutioita/ha eniten.  Jos harvennetaan suht. varovasti, niin silloin kasvu keskittyy eniten myös tukkipuuhun (–>lisää hiilivarastoja).

    A.Jalkanen

    Jos säännöllisesti harventamalla pidetään latvus vihreänä, iso ja vanhakin puu kasvaa vielä.

    Wohlleben tuntee Keski-Euroopan metsät tarkkaan, mutta meidän puulajimme ovat erilaisia. Pohjoinen havumetsä on sopeutunut palautumaan isoistakin metsää hävittävistä häiriöistä ja puulajimme ovat kuusta lukuun ottamatta parhaiten valossa uudistuvia. Siksi kaikki etelässä opittu ei suoraan sovellu meidän metsänhoitoon ohjeeksi.

    kaapo123

    Mutta vaikka päästöjä tuleekin muualta,niin Peterin mukaan nyt hakataan puita sillai,että hiilensitomista puilla ei juuri tapahdu,koska metsiä hakataan jo nuorena kun hakkuukypsä ajattelu tarkottaa,että puut hakataan kun ikää 80 v ja todellisuudessa puut voisi elää hakkuu kypsäksi pitempäämkin,koska vanhana puut kasvaa enemmän.Puiden pitäisi osan sitoa hiilidioksidia ja varastoida maahan.Nyt kuitenkin katoaa metsiä ja liian nuorina hakataan Peterin mukaan.Peterin kirjassa on kohta Hiilidioksidi–imuri ja Puut Ilmastolaitteina ja Metsien Vesipumppu.Puut ite hoitaa jälkikasvua,puuvanhuksia,kaatuneita puitakin ja www–on saanut nimen puiden sosiaalisesta nimestä,Wood Wide Web

    kaapo123

    Latvus ottaa valosta 97 % mutta liian suuri harvennusväli yksilajisessa puustossa luo Peterin mukaan häiriötä maan alla puiden sosiaaliseen elämään,koska puut ei yhteiselämänä elä yksin valosta.Peterin kirjaa myytiin Saksassa vuoden aikana lähes 500 000 kappaletta ja Peterillä on kuvia instagramissakin

    A.Jalkanen

    Peter kirjoittaa ehkä metsän hiilivarastoista eikä kasvusta? Hiilen varasto on suurimmillaan vanhassa metsässä ja hiilinielu eli kasvu keski-ikäisessä metsässä. Tämä on ihan maastokokein ja VMI-mittauksin todennettu asia.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 474)