Keskustelut Puukauppa Pesosen avoin kirje

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 619)
  • Pesosen avoin kirje

    Mielenkiintoinen yksityiskohta tj Pesosen avoimessa kirjeessä Kaipolan paperitehtaan lopettamisen tiimoilta oli, että kuitupuun kantohinnasta ei sanottu mitään.

    Pesonen luetteli melkoisesti Suomessa kustannuskilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä: dieselveron korotus, korkea sähkövero, korkeat palkat ja varmasti paljon muuta. Kuidun hinta tuli mainituksi vain metsästä eteenpäin.

  • Jovain

    Aina välillä näkee nollakaavoja, jotka ovat pitkään toimineet, mutta sekään ei ole riittänyt. Tehtaita suljetaan. On vähän samanlainen asia kuin yhteinen laina, tai maan vaiva, koskaan ei tarvitse maksaa takaisin?

    Jäähän puusta vielä vähän kohtuulliseksi katsottu määrä puunmyyjälle? Puunhankinnan monopoli on n. 90 % ja pystykaupassa se on 100%. On iso raha joka vähennetään puunhinnasta ja ostaja vähentää sen verotuksessaan. Vähentää myös prosessin tarvitseman puuraaka-aineen, mutta sehän ei kuulu puunmyyjälle. On teollisuuden vähennettäviä.

     

    Jovain

    Mehtäukko tatkoittaa lähinnä metsänomistajan puilla käytävää kauppaa?

    mehtäukko

    En ”tatkoita” mitään, josta alat taas vääntää vatulointejasi. Joko herättelet rattoriasi henkiin?

    ”Jäähän puusta vielä vähän kohtuulliseksi katsottu määrä puunmyyjälle..” No nyt kun alkaa jo jäämäänkin, sitä saavutusta on turha kaluta.

    Jalapa

    On se vaan kumma, ettei aikuiset ihmiset ymmärrä vaikka rautalangasta väännetään…

    Mitä väliä sillä on minne puunostaja puut kuljettaa ja mitä niistä tehdään. Omasta viimekaupasta puita ajettiin ainakin neljään tuotantolaitokseen kun asiasta kysyin.

    Eikä minua kiinnosta eikä ole merkitystä, mitä puunostaja maksaa hakkuusta, kuljetuksesta, tai mistään muustakaan. Vain se merkitsee mitä itsellä lukee viivan alla pystykaupasta.

    Riittää kun pitää metsät ja tiestön kunnossa niin ostajilla pysyy mielenkiinto kauppoihin. Raivaussaha on mo:n paras kaveri.

    Kalle Kehveli

    Siinäpä ne tärkeimmät tuli. Hakkuu-ja logistiikkaverkosto on hiottu niin tehokkaaksi, ettei sitä itse kannata mietiskellä. Keskittyä vain miten saisi tuon kitukasvuisen metsän kasvamaan paremmin tai sitten helpoiten hankkia elantonsa helpommin, vaikka kunnan töissä.

    Timppa

    Siihen en usko, että tehtaan lähellä saisi parempaa hintaa.  Vaikkei mitään kartellia olekaan, niin usein on jonkinlainen käyttäytymisnormisto.  Mutta ei aina.

    Äitivainaa kaupitteli kerran sorvikuusileimikkoa miltei Säykin portilla.  Ei ollut hyvä tarjous eikä ostaja korottanut tarjoustaan.  Äiti tarjosi kahvit ja sanoi, että kauppa syntyy vain, kun ostaja ja myyjä ovat hinnasta yksimielisiä.  Möi kuuset sitten myöhemmin toiselle ostajalle.

    Nythän firmat vaihtavat puuta ja siten etäisyydellä tehtaasta ei ole suurta merkitystä.  Viime syksynä saatiin SE:lta paras hinta harvennusleimikosta, vaikkei firman tehtaita ollut lähitienoillakaan ja puutkin päätyivät kilpailijoiden tehtaille.

    Planter

    Sen verran vielä aiheen sivusta, ettei hankintakauppa aina tarkoita, että tien varteen olisi toimitettu vanhan nuukan isännän tylsällä sahalla nirhaamia lenkoja ja muutenkin sekundalaatuisia tukkeja. Eihän niistä voi maksaa samaa kuin motolla ja ostajan laatukriteereillä tehdystä tavarasta.

    Mutta kun oli sellainenkin tapaus, että se vanha isäntä ei luottanut muuhun kuin samaan mhy:een, kuten aina ennenkin.

    Hankintapalvelun sama urakoitsija, joka on tehnyt töitä myös yhtiölle teki päätehakkuun, laatu lienee kohdallaan. Olisi luullut, että isäntä olisi saanut puistaan likiman hakkuun ja lähikuljetuksen verran korkeamman hinnan tien varressa, mutta ei saanut. Kuka maksoi logistiikkakustannukset?

    Pesosen kirje oli ihan hyvä ja kysymyksen onko Kaipola kannattava väistäminen ovela. Paperidivisioonan viimeinen kvartaali oli tappiollinen, päätelkää siitä, onko divisioonan vähiten kannattava tehdas kannattava. Taisi vaan olla niin, että viimeinen kvartaali sisälsi Ranskan Chapellen tehtaan alasajosta johtuvan kertaluontaisen kustannuksen, joka kirjoitti miinusmerkin.

    Kalle Kehveli

    Kaipolan lopetus on UPM:n uhoa yhteiskuntaa vastaan. Lisäksi suomessa tehtaiden lopettaminen/ työntekijöiden irtisanominen on liian helppoa. Ei mitään yhteiskunta vastuuta saaduista avustuksista ja tuesta.

    Kumikettu

    Kalle, jos ei työntekijöitä voisi irtisanoa, ei heitä voisi myöskään työllistää. Kukaan yrittäjä ei voi ottaa vastuulleen  työntekijän elättämistä, jos liiketoimi hiljenee tai jos työntekijä osoittautuu kyvyttömäksi tai haluttomaksi täyttämään vakanssinsa.

    Puuki

    Kaikki vaikuttaa kaikkeen tehtaiden käytössä ja tuotannossa.  Liian kovat palkkavaatimukset on yksi tekijä (lakot) , verotusratkaisut toinen, kuljetuskulut , suhtautuminen metsän talouskäyttöön jne.. Eli yritysympäristö kokonaisuutena . Suomi ei ole ollut kovin yritysystävällinen varsinkaan viime aikoina.  Virossa esim. verotus on parempi kannustamaan pienyrittämistäkin, kun tuloja ei veroteta joka välissä,  vaan yritykseen voidaan paremmin tehdä investointeja. Se hyödyttää verottajaakin pitkässä juoksussa enemmän .

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 619)