Keskustelut Puukauppa Pesosen avoin kirje

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 619)
  • Pesosen avoin kirje

    Mielenkiintoinen yksityiskohta tj Pesosen avoimessa kirjeessä Kaipolan paperitehtaan lopettamisen tiimoilta oli, että kuitupuun kantohinnasta ei sanottu mitään.

    Pesonen luetteli melkoisesti Suomessa kustannuskilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä: dieselveron korotus, korkea sähkövero, korkeat palkat ja varmasti paljon muuta. Kuidun hinta tuli mainituksi vain metsästä eteenpäin.

  • Tolopainen

    Painopaperin kulutuksen laskua on kestänyt vasta 15v, mikä on tilanne 15v päästä, kun kulutus puolittuu Euroopassa nykyisestä 20milj tonnista kymmeneen. Mitä ylimääräiselle puulle tehdään. Uutta tuotantoa pitää rakentaa paljon. Rahaa tarvitaan kymmeniä miljardeja.

    Timppa

    Ei minulla ole mitään UPM-laseja.  Tehdään noin kerran 3 vuodessa puukauppaa firman kanssa.

    Osingon maksajana on tietysti hyvä kuten moni muukin suomalainen firma.

    Täytyy kuitenkin ihailla kuinka on pärjännyt globaaleilla markkinoilla täältä Suomesta ponnistaen.  Ei se kaikille onnistu.   Siinä on moni toimitusjohtaja tehnyt oikein.  Ei kaikki menestys ole tietenkään virassa olevan toimarin ansiota, mutta virassa oleva voi kyllä tehdä munaukset.

    Velattomalla firmalla on monia mahdollisuuksia.

    Historia opettaa senkin, että olkoon millainen guru tahansa, niin  nämä maineikkaat yritysjohtajat tekevät myös suurimmat virheet.  Toivottavasti Jussi ei liity siihen sakkiin.  Luulenkin, ettei liity.

    Planter

    ”Puulla on eri hinta eri puolilla maata, jos yhtiö maksaisi kaikki kulut olisi koko maassa sama kantohinta. Nämä logistiikkakulut vähennetään puun hinnasta.”

    Tässä Tolopainen kiteytti yhteen lauseeseen sen mitä Jovain on vaikeasti ymmärrettävällä tavalla yrittänyt vuosikaudet selittää.

    Pystykaupan kulut maksaa myyjä, sillä puun hinta alenee korjuu- ja kuljetuskustannusten verran. Eikä myyjä kuitenkaan saa vähentää näitä kuluja verotuksessa. Nyt varmaan kaikki ymmärtävät.

    Puuki

    Aika paljon menee puuta energian tuotantoon , kun turpeen käyttö nyt vähenee. Eihän sitä tarvetta voi hiilellä eikä öljyllä korvata enää.   Puun tuontia lisäämällä voidaan korvata osin mutta se ei hyödytä kansantaloutta yhtään joten sitä pitäisi vähentää eikä lisätä.   Muistaakseni uusien puupohjaisten tuotteiden (tekstiilikuidut, lääketeollisuuden käyttämät tuotteet ym.) määrä lisääntyy suunnitelmien/arvioiden mukaan 5 %:sta– > n. 20 % :iin sellun käytöstä.   MG taisi jo aloittaa tekstiilikuidun tuottamisen tehtaassaan.   Pakkausmuovin käytön vähentäminen on iso juttu maailmalla ja sen korvaamiseen puupohjaiset tuotteet sopii hyvin.

    Kurki

    Pystykaupan kulut maksaa myyjä, sillä puun hinta alenee korjuu- ja kuljetuskustannusten verran. Eikä myyjä kuitenkaan saa vähentää näitä kuluja verotuksessa. Nyt varmaan kaikki ymmärtävät.

    Niin kun pystykaupan hinta on sama kuin hankintahinta ainakin tukissa.

    Jätkä

    Planter. – Mutta sinä et ymmärrä sitä, että jos korjuukustannukset ovat samat kuin Pysty- ja hankintakaupan erotus, on lopputulos +- 0.

    Poisluettuna hankintatyön verovapaa osuus.

    Lisäksi voi hankintakauppa-puiden hankkiminen käytännössä kustantaa sen verran enemmän, että niihin voi laskea hyvän siivun kantorahatuloistakin.

    ————————————————————————–

    Tukkikuviossa voisi hankintamyyjän kuvitella maksavan tukinteossa hieman ylimääräistä siitä riemusta, kun saa metsässä ahertaa, vaikka ei oikein osaakkaan. (Katkonnassa saatta hävitä lisää, kun tekee vielä laaturaakkia.)

    mehtäukko

    Käsittäisin niin, että jos vaikkapa tehdashinta olisi 80€, korjuu – 10, kuljetus – 7€, osto ym 7€. Leimikkotekijöillä pelataan loput..?

    Planter

    ”Planter. – Mutta sinä et ymmärrä………”

    Ihan vaan selitin miten ymmärrän, mitä ”Jovain” tarkoittaa. Ei ollut oma kanta.

    pihkatappi

    Toimituskauppa toimisi varmaan parhaiten, kun olisi todella paljon harvennusmetsää sellutehtaan vieressä ja vielä puuauto omasta takaa, tai aseveli hintaan. Muutoin noissa logistiikka kuluissa on vaikea pärjätä. Jos metsätila on 150 kilometrin päässä tuotantolaitoksesta ja metsäfirma maksaa tuon takia ehkä 1 euron vähempi motille kuin tehtaan vieressä olevasta leimikosta, niin liikahtaako se omakaan puuauto tuolla 50 euron välisummalla tuon pidemmän reitin, kun joka kuormalle pitää 4 tuntia körötellä ja polttoainetta kuluu jo tuon välisumman verran. Firmat eivät hinnoittele leimikoita tarkoin sijainnin perusteella, tuossa kai se mahdollisuus on. Logistiikan järjestelemisessä ja sen kilpailutuksessa ei pärjää, mutta tässä puunhinnan kontrollista johtuvassa tasapäistämisessä on se mahdollisuus tehdä kannattavasti toimitusta bulkkitavaralla. Tukeilla tietysti ei olisi mitään järkeä toimituskaupassa ilman laaduttavaa katkontaa ja laatuhinnoittelua, jotka varmaan mahdollistavat tukkikaupassa jopa paremmat mahdollisuudet tehdä tiliä.

    metsänkasvattaja

    kyllä   varmaan  metsäyhtiöitten  osingot ovat hyvät kun  veronmaksajien  maksamat  yritystuet  parantavat  tulosta jotka  jaetaan omistajille ja  muille  johtajille  bonuksina  järjestelmä  on  täysin  vääristynyt  tuet  tulisi  kohdistaa  muille  kuin  pörssiin  listautuneille

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 619)