› Keskustelut › Puukauppa › Pesosen avoin kirje

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 619)
1 2 3 … 22 23 24 … 60 61 62

  • Pesosen avoin kirje

    Lähetetty: 27.8.2020, 10:15

    Merkitty: 

    Mielenkiintoinen yksityiskohta tj Pesosen avoimessa kirjeessä Kaipolan paperitehtaan lopettamisen tiimoilta oli, että kuitupuun kantohinnasta ei sanottu mitään.

    Pesonen luetteli melkoisesti Suomessa kustannuskilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä: dieselveron korotus, korkea sähkövero, korkeat palkat ja varmasti paljon muuta. Kuidun hinta tuli mainituksi vain metsästä eteenpäin.

    Tekijä
    TTL
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Rane 31.8.2020, 19:17

    Tuossa Haballe.

    https://www.ratkojat.fi/hae/esimerkki

    jees h-valta 31.8.2020, 19:46

    Kmo tuolla aiemmin epäili että tukin päätehakkuu kannattaa paremmin kuin kuituhakkuu. Näinhän onkin mutta turha sitä tonnia ha/lta ensiharvennuksessa on epäillä. Minä sain kemeralla enemmänkin kaksikymppisessä harvennuksessa. Ja olkoon asia niin että tukkiin voi ja kannattaa tähdätä mutta jos lähdetään nollapisteestä liikkeelle ei juurikaan yhden ihmisen iässä sitä tukkitiliä oteta.. Jos ei tosiasioita pysty tunnustamaan kuten ei Jätkäkään näemmä niin Tapion taskukirjaa voi edelleen rutistaa siellä taskussa täydessä onnessa ja uskoa sen kusen kellastamia sisältöjä. Minulla on siitä onnellista flaksia käynyt että myyn vuosittain sekä harvennuksia että päätehakkuita. Jopa viime vuosina enemmän pääte-kuin harvennushakkuita. Mutta silti on turha väheksyä rahallisesti metsän kuituharvennuksia koska useat tyhjän metsän perijät eivät esim. eläissään muuta juuri saakkaan. Myös epävarmuus tulevaisuudessa pitkän kasvatuksen metodeissa kasvaa aivan huikean vaikeasti ennakoitavaksi. Korkolaskua on kyllä turha harrastaa. Parempi ottaa silloin kun jotain vielä saa.

    Jätkä 31.8.2020, 19:52

    Saat Jeessi vielä helpommalla sen tukirahan, kun käyt Soskusta ruinaamassa. Samaa köyhien ja työhaluttomien, lomautettujen ja työttömien pukikauppiaitten elatuskeen varattua rahaa se on, veronmaksajien maksamaa sosiaaliturvaa.

    jees h-valta 31.8.2020, 19:58

    Eipä ole tarvinnut. Hyvin tässä kohta vuosi on omillaan ja ansiosidonnaisella pärjätty. Jos jätkän taskuopuksessa lukee että kemera on sosiaaliapua on sen tieto kyllä kovasti kehnoa ja vanhakantaista. Uskon että eläkekkin kuuluu silloin aivan samaan kategoriaan. Ja jätkä kai päästään on jo eläkkeellä. Sillä erään sorttisella.

    Visakallo 31.8.2020, 20:57

    Pesosen firman kanssa tuli tänään tehtyä puukaupat. Hinnat oli yllättävänkin hyvät ja mitat- ja laadut olivat soveltuvia tälle päätehakkuuta edeltävälle harvennukselle. Puukauppa käy nyt hyvin, mutta kuinka kauan, se jää nähtäväksi.

    MJO 1.9.2020, 20:49

    Taitaa Jätkä joistakin Valmetin insinööreiden (lue nörtti) kehitelmistä edennyt ihan patentiksi. Ei ne köpit Ole ihan paperikonetta yksin kehittäneet.

    jees h-valta 2.9.2020, 08:01

    Visalle onnittelut hyvästä puukaupasta! Puukauppoja kannattaa tehdä joka vuosi. Silloin ei tarvii olla nälkäkiikussa hintapiikkiä vartoillessa.

    MaalaisSeppo 2.9.2020, 10:25

    Jotkut nälkäkiikkulaiset joutuvat tekemään puukauppoja joka vuosi. Parempi sekin kuin pikavippi.

    Isompien tilojen omistajat myös, kun metsä kasvaa kohisten. Harvennuksia etenkin on tehtävä.

    Itse panttailen hiintapiikkeihin. Eläke riittä hyvin ja jää ylikin. Raippaveron kiristys kylläkin voi tulla pian.

    Puuki 2.9.2020, 11:27

    US:n artikkelin mukaan metsäteollisuuden palkkakulut/henk.  oli nousseet vv. -16 – 19   54 k€:sta 76 k€: oon . (Muun teollisuuden palkat/henk.  n. 49 k€ v. -19) .    Dieselin uusi veron nosto lisäisi yhden tukkirekan vuosikuluja ~ 10 k€/vuosi  ~100 000 km/v.  ajolla.    Puun kotimaiset kantohinnat ei ole olleet eikä ole ongelma koska nehän ei ole nousseet vaan laskeneet käytännössä jatkuvasti jo pitkään.  Vaikka mediassa (yl. kommenteissa) vieläkin usein valehdellaan niiden olevan liian korkeita ja siksi ei metsäteollisuus muka kannata täällä tarpeeksi hyvin.

    Kalle Kehveli 2.9.2020, 12:24

    Eurostatin tilastojen mukaan keskimäärin työvoimakustannukset teollisuudessa vuonna 2019 olivat Suomessa matalammat kuin Ruotsissa ja Saksassa.

    Työtunnin kustannus välilliset työvoimakustannukset eli työnantajan sosiaalivakuutusmaksut mukaan lukien oli Suomessa viime vuonna 37 euroa, Ruotsissa 40,2 euroa ja Saksassa 40,9 euroa.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 619)
1 2 3 … 22 23 24 … 60 61 62