Nyt kuvitellaan, että löysä rahapolitiikka jatkuu ikuisesti samoin velkaantuminen. Pankit saavat keskuspankilta lähes ilmaista rahaa niin paljon kuin saavat lainattua ulos, siksi säästäjien rahoilla ei ole pankeille mitään arvoa.

Monikansallinen suuryhtiö vertailee kustannuksia eri maissa ja tekee ratkaisunsa sen perusteella, siinä ei paina mitkään muut syyt kuin se mitä jää viivan alle. Tietenkin Suomen korkea verotus on perussyy korkeisiin kustannuksiin, kuten johto sanoi, vaikka bruttopalkat täällä ovat korkeammat kuin kilpailijamaissa, niiden ostovoima on paljon heikompi. Ostovoimalla mitattuna suomalaiset palkansaajat ovat Euroopan heikoimmassa porukassa ja nykyisen hallituksen politiikka johtaa palkansaajien ostovoiman heikentymiseen, koska veroja joudutaan kiristämään. Työntekijän tai toimihenkilön on Suomessa lähes mahdoton päästä 4k€ kuukausiansioon, verot vievät palkankorotuksista valtaosan. Suomessa on siirrytty samapalkkaiseen yhteiskuntaan, mutta parempituloisten pitää lisäksi maksaa itse kaikki kulut, jotka on pienituloisille ilmaisia kuten päivähoito ja elatusmaksut ym. Eihän täällä kannata opiskella ja pyrkiä mihinkään akateemiseen ammattiin siitä rangaistaan veroilla ja maksuilla.

Se että verotus olisi jotenkin isompi ongelma yhtiölle, jossa työt tekee pääasiassa koneet ja liikevaihtoa on milli työntekijää kohden on tietenkin asia sinänsä. Kaipolan palkkakulut on n. 40milj € eli 50€/tehty paperitonni. Jos noista leikataan puolet pois hintaa voidaan alentaa 25€/t. Eli ei löydy ratkaisua palkkojen alennuksista. Kun markkina on sulanut alta ja tuotteen hinta alittaa tuotantokustannukset vitsit on vähissä. On aivan sama lopetetaanko tehtaita Saksasta tai Suomesta sillä ei ole taloudellista merkitystä yhtiölle. Tappiota syntyy paperinteosta Saksassakin, koska siellä sähkö on paljon kalliimpaa kuin Suomessa.

Se että mikä johti yhden apinalajin kehittymiseen ihmiseksi ja lopulta rakentamaan teollisen yhteiskunnan, joka uhkaa tuhota koko lajin elinympäristön on tietenkin vielä suurempi asia näiden joutavien pikkuasioiden rinnalla.

SE tekee vielä painopaperia Kemissä mutta  sekin tehdas on kaiketi loppusuoralla. Kajaanissa UMP:n lopetettua  sinne perustettiin ainakin yksi saha ja  muita eri alojen yrityksiä . Yksittäisen ryhmän palkkakuluja suurempi vaikutus varmaan lisääntyneet rahti-ja polttoainekulut  uusine veroineen (laivojen rikkipäästövero tai -lisäkulut siitä, dieselveron korotus ym) .

Ilmastopolitiikan ykkösesimerkkimaaksi pyrkiminen tulee näemmä liiankin kalliiksi. Politiikka voi olla oikean suuntainen ympäristön kannalta katsottuna ilman tarkempaa tarkastelua  mutta konkreettiset toimenpide-ehdotukset ja erityisesti niiden kokonaisvaikutusten arviointi puuttuu kokonaan !

Esim. 100 milj. lisää ymp.suojelurahaa tai sähköautojen latauspaikkojen pakkorakentamismääräykset ei tuo juuri lisätyöpaikkoja, kun kokonaisuus ratkaisee. Lainarahalla hankittu ei kanna kovin pitkälle, jos sijoitus ei tuota tulevaisuudessa mitään. Voi se tosin yhden (lyhennetyn) vaalikauden ajan toimia  jotenkin.  Koronan persettikin tuli väliin sotkemaan . Olisi parasta keskittyä perusasioiden hoitamiseen kunnolla ja jättää lisäsuojelupyrkimykset ja työaikojen lyhennysehdotukset yms. niille sopivampaan aikaan .

Varmaan ne isojen yhtiöiden päättäjät (omistajat  äänestänee yhtiökokouksessa tuloskehityksen lopputuloksen ja tulev. näkymien perusteella) laskee kokonaistilanteen mukaan , mikä tehdas päätetään lakkauttaa.  Alkuvuoden lakot, heikot puun korjuuolosuhteet, puun tuonnin lisääminen (=raaka-aine kulut nousi), paperin kysynnän laskeminen, veromuutokset yms.  Aiheutuneet seisokitkin laski tietysti tehtaan vuoden tulosta melko paljon.

Päätäntävalta ulkomailla on usein huono asia vähemmistöomistajille, se on kait sitä klopalisaation tuomaa vapautta se.    Valtio voi parantaa tai heikentää yritysten toimintaedellytyksiä ja investointihalukkuutta  jonkin verran vaan ei päättää  niiden asioista muuten yhtään mitään ellei ole omistajana.

Reimalla ei tuotteen valmistumisen kaava oikein kulje. Kuitupuu kasvaa kahdessakymmenessä vuodessa ja silloin siitä saa sen kaksikymppiä pystykaupalla motista. Osaatko laskea suurella korkoneron taidollasi kuinka paljon olet saanut taimen istuttamisesta siihen kahteenkymppiin kasvatuspalkkaa joka vuodesta. Autan sinua ettet enää sekoa, tasan euron/vuosi. Tämä sama jatkuu koko puun elinkaaren ja se on silloin sama missä kohtaa kaadat. Ajasta, siis tuotteen valmistamisesta ja sen rahasta on kyse. Kunhan et ennen taloushyötykokoa kaada, paitsi jos saat e-puurangasta vielä paremmin kuin kuidusta. Joka alkaa kohta olla tosiasiaa myös.