Parissakin ketjussa asiaa on sivuttu, avaan ihan oman keskustelun. Eli mitä tuumitte näistä pesimäajan hakkuista? Pyrittekö välttämään omissa metsissä, vai onko asia yhdentekevä?
Metsätalouden realiteetit sanelee hakkuajankohdan.Esim toukokuun lopussa 2017 tein kaupat tänään,koneet tuli huomenna,sitä seuraavina öinä tukkirekka tyhjensi lanssin joka yö.Kuusitukki meni suoran sirkeliin.Ei siinä pesimäasiat suurin huoli ollut
Asia ei ole yhdentekevä.Mutta ei myöskään merkittävä.Kun metsäpinta-alasta avohakataan vuosittain noin 0,5% ja jos kolmen kevät/kesäkuukauden aikana hakattaisiin noin 20% vuotuisesta hakkuista niin se tarkoittaisi että pesimäaikaan avohakkuilla käsiteltäisiin noin 0,1% metsäpinta-alasta.Ja linnuthan pesivät muuallakin kuin metsissä.
Kannattaa muistaa sekin, että hyvin monet linnut pesivät uudelleen, jos edellinen pesintä epäonnistuu.
Ja, että koko tuon ajan erilaiset pedot syövät pesiviä lintuja, jolloin pesintä loppuu tyystin. Tietysti linnunpojatkin ovat ovat pedoille suurta herkkua. Lehtopöllön poikanenkin saattaa joutua huuhkajan suuhun.
Puuta tarvitaan, jotta erilaisia vähemmän tuottaviakin pystytään pitämään yhteiskunnassa mukana. Kiire on tosiaan joskus. Meilläkin kävi niin, että sopimus tehtiin toukokuun keskiviikkona ja moto tuli seuraavana maanantaina.
Ymmärtäisi vähän paremmin noiden nila-aikaisten hakkuiden kiireet, jos saisi kunnon korvauksen puulle! Nythän se yli 10 %:n tuotto menee pelureille! Esim. klapiraaka-aine menee pilalle, jos se hakataan nila-aikana.
Edelleen sitä mieltä, että puun kasvun aikana tehdään vain hoitotöitä! Pitäköön tehtaat ja alihankkijat lomaa!
Kun meillä päätehakataan kuusikoita, niin tavoite on, että hakkuu tehdään ennen lomia, minkä ansiosta syksyllä kerättävä latvusmassa kuivahtaa ja neulaset varisevat viimeistään keräämisen yhteydessä. Tästä johtuen kuusikoiden avohakkuut ajoittuvat meillä yleensä touko-kesäkuulle. Harrastelejan systeemiä ei voisi järkevästi harjoittaa.
Päätehakkuukuusikossa ei kyllä lintuja liiemmin pesi. Kyllä ne asustavat yleensä nuorissa metsissä, missä ravinnon saanti on helpompaa.
Männiköiden hakkuut kyllä useimmiten osuvat loppukesälle tai syksyyn. Ei niidenkään ajoitusta voi määrätä. Tehtaiden tarpeet määräävät.
Jos nykyinen puumäärä hakattaisiin poimintahakkuina, niin silloin vuosittainen hakkuupinta-ala varmastikin vähintään tuplaantuisi, minkä seurauksena myös haitat vielä enemmän, koska koneet liikkuisivat kaiken aikaa juuri sellaisissa metsissä, joissa on eniten lintuja.
Kun liikkuu millä tahansa maantiellä, niin kyllä näkee, ettei hakkuista ole mainittavaa haittaa linnustolle. Niin vähän on hakkuutyömaita vuosittain, minkä siis tilastotkin todistavat.
Luomakunnan lisääntymisaika koskee muitakin lajeja ei vaan lintuja. Nauttivat myös laissuojaa.
Kevät on huono aika korjuulle. Kelirikkoaika aiheuttaa katkoksen korjuulle ja tiestön käytölle joka tapauksessa. On nila-aika, puuston lisääntymisen ja kasvun aika, joka nyt ei sinällään vaikuta korjuuseen, mutta on syytä ottaa huomioon. Nila-aika, eli puun räkäaika, puun eliksiirien valumisen aika, on puun laadun ja kestävyyden kannalta huonoin mahdollinen korjuun aika. On myös metsälle aiheutuvien vaurioiden osalta huono aika.
Luomakunta ansaitsee tietyn rauhoittumisen ja rauhoittamisen ajan. Kysymys on asioista, jotka toivottavasti ovat yhteen sovitettavissa, niin kuin tällä hetkellä jo tehdäänkin.
Oletetaan, että kasvu on 7 m3/ha a 55 euroa. Siis 385 euroa. Kuusta 350 m3/ha, minkä latvusmassasta saadaan 1 euro/kuusim3 siis 350 euroa. Ei siis käytännössä tappiota. Istutus hakkuuta seuraavana keväänä. Jos hakataan syksyllä, pitää risujen antaa kuivua seuraava kesä, mistä seuraa, että yhden vuoden kasvu tulevaisuudessa jää tulematta ja ylimääräinen kesä ennen istutusta tekee monin tavoin haittaa uudistukselle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.