Perussuomalaiset saattavat nousta vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja tulla mukaan hallitusneuvotteluihin. Olisi tässä vaiheessa mielenkiintoista kuulla heidän metsäpolitiikastaan.
Pitkälti samaa mieltä, metsän hoidon valvonta pitäisi olla jämäkämpää. Siinä uusi metsälaki meni väärään suuntaan. Pöheiköt pitäisi saada kasvamaan mahdollisimman hyvin!!
Siniset eivät puolueena saa varmaankaan yhtään kansanedustajaa. Lobbaus on varmasti alkanut, saa nähdä mikä vanha puolue onnistuu siinä parhaiten?
Metsäkortesalmi: ”Sinisiä ei hallituksessa huhtikuun jälkeen enää nähdä, tuskin eduskunnassakaan.”
Näin on, valitettavasti.
”Maassamme vallitseva metsäpolitiikka on pääosin kannatettavaa.”
Samaa mieltä.
”Tukiasioissa on tehty joitakin heikennyksiä, mitkä tulisi korjata – päällimmäisenä niissä vajaatuottoisten alueiden uudistamistuen romuttaminen ja metsätienrakennuksen tukiheikennykset. Siinä erityisesti suunnittelukustannukset ovat karanneet käsistä. ”
Vähän vieraita nuo ovat itselleni, mutta jos kustannkset ovat karanneet käsistä, ei kai ensisijaisena ratkaisuna voi olla tuen nostaminen? Mistä suunnittelukustannusten nousu johtuu?
”Puun lisäkäyttöä edistävää teollisuutta tulee suosia. Erityishuomio pitäisi kiinnittää pienpuun menekin edistämiseen.”
Miten?
”samoin metsämaan pirstoutumiskehitys olisi katkaistava.”
Miten?
”Hirvitiheydet on pikaisesti laskettava metsätaloudellisesti katsoen kestävälle tasolle.”
Miksi minun veronmaksajana olisi maksettava siitä, että joku valtion virkamies valvoo Visakallon metsänhoitoa. Sehän on hänen omaisuuttaan, kyllä omistaja hoitaa yleensä hänelle kuuluvaa omaisuutta, jos ei hoida kärsii itse siitä taloudellisesti ei kukaan muu. Näistä hoitamattomista luonnonmetsistä on pula, niitäkin tarvitaan.
Metsäteiden perusparannuksen ja uusien kemera-tuki nousi juuri viime kesänä Etelä ja Keski-Suomessa.Pohjoisessa tuet pysyivät ennallaan ja etelää korkeampina edelleen.
Jo 10v sitten kemera-tien suunnitelu ja TJ-kustannukset oli 40% kokonaishinnasta.Paljon halvemmaksi tulee ainakin pienemmillä pätkillä kokeneen kaivurikuskin toteuttamana ilman kemeroita
Metsäkeskuksen tien perusparannussuunnittelu se vasta on ollutkin yhtä uunoilua jossa rahaa on rosvottu. Jos jo kulkukelpoisen tie ”suunnittelu” maksaa yli tuhat € km, ulalla ollaan.
Pirstoutuminen torjutaan suosimalla parhaita jatkokäytäntöjä rahoitusmenettelyin tilojen kokonaisina pitämisessä.
Kaikki metsien sorkka tuholaiset kuuluvat samaan kastiin: siat, hirvet, peurat…
En kannata tuota vajaatuottoisten alueiden metsitystuen palauttamista. Kun nyt on saanut tehdä hakkuita ilman uudistusvelvollisuutta, niin ne tulisi kokonaan veronmaksajien rahoitettavaksi jobbareiden isot hakkuualat, joissa odotellaan uuden kasvun ilmestymistä sitten joskus tulevaisuudessa.
Tientekoon tukea voisi olla osaltaan vailla metsäteollisuudeltakin. Jo vuosikymmenien ajan halpuutettu kuitupuu ja hyvä tuloksen teko sellulla antaa siihen mahdollisuuden ; hintalisä joka on korvamerkitty metsätien kunnossapitoon. Suurentuneet rekkakuormat ne eniten kaipaa teiden kuntoon laittamista.
Ei uudistamisvelvollisuus ole mihinkään kadonnut. Se on edelleenkin voimassa. Vajaatuottoiset alueet on nykyisin tilakauppojen ongelmana. Pahimmillaanhan metsäpalstan arvo voi olla jopa negatiivinen. Asiaan perehtymättömille ostajille on tullut ikäviä yllätyksiä.
Mehtäukon mielestä edelleenkin metsän uudistuksen velvoite toisen vuoden jälkeen olisi oltava ”pakottava”. Puukaupparahoista vaan pidätys kuten taannoin kunkin historiatietojen perusteella. Jos laiminlyönti ei siinä ajassa korjaannu, rahat siirtyisivät kemera- varantoon parempiin suihin.
Uudistamisvelvollisuus rajat on niin väljät , että kestää kauan ennen kuin viljely tulee ajankohtaiseksi epäonnistuneilla jk:n tai luont.uudistamisen kohteilla. Siitä syystähän niitä pettymyksiä on tullut joillekin ostajille, ja asiaan tulisi perehtyä ennen kuin ostaa yhtään metsäpalstaa. Tyhmän kaupanteon maksajiksi ei pidä olla vailla verorahoja.
(Siis välitöntä uudistamisvelvollisuutta ei enää ole kuten ennen oli ; muuten hyvä uudistus metsälaissa mutta väärinkäytösten osalta liian väljä nykyisellään).
Lähellä asuva ja samassa yhtiössä kuin minä oleva maankäyttömies suunnitteli noin 500m tien yhdelle tilalleni eikä siinä mennyt tuntiakaan kun kulki edelläni ja minä laitoin nauhat. Kaivinkoneyrittäjä asuu sen tilan naapurissa ja tekee tien rungon kunhan tielinjan paikka hakattu. 10 vuotta sitten oli yhden tilani naapurila tienteko käynnissä ja kävin jututtamassa yrittäjää. Seuraavana aamuna tuli tekemään 300m tietä jo olemassa olevan tien jatkoksi. Eräällä tutulla oli samoihin aikoihin Metsäkeskus suunnitellut tien Kemeroineen ja meni muutama vuosi ennenkuin alkoivat edes tietä tekemään. Sanoin että jätin koko Kemerat ja teetin tiet suoraan yrittäjällä. Kertoi että loppupelissä tuli kallis tie hänelle kun oli vaan kaksi muuta osakasta joilla molemmilla parin hehtaarin tilat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.