Jos on 3000 runkoa hehtaarille, väli on vähän yli 1,8 metriä. Siinä on käytännössä yllättävän suuri ero verrattuna 2,0 metriin, vaikka lukujen ero tuntuu tässä pieneltä. Tämä muistui mieleen, kun istutimme kuvissa näkyviä riippakuusikoita vuonna -90 3000 kpl / ha.
Kyllähän käytännön tosi-asia on se, että liian tiheä taimikko eh:n kasvatettuna on kuin harventamaton porkkanapenkki. Sama tulos.
Ainakin raudus ja mänty ahtaasti ollen karsituvat liian aikaisin.No sitten harvennat järeyden suhteen liian aikaisin. Hakkuun hinta-ero suhteessa kantohintaan on niin suuri 100 ja 60 runkolitralla, että %- laskuvertailut oli siihen nähden näpertelyä…
Tolopainen tuolla edellisellä kertoi olennaisen eli myös poistumaa saadaan riittävästi kemeran ehtoihin kun jätetään kolmetuhatta hehtaarille. Huijareita taitaakin löytyä näistä harvuuden maksimoijista. Tukkitilin aika on jokatapauksessa myöhemmin. Mitä lisähyötyä on muutamasta kuutiosta tukkia enskariin? Varsinkin kun silloin poistetaan senkin metsän alun valtapuita joita ei missään nimessä pitäsi.
Älä Jeessi sinäkään hyökkää heti nuoreen metsääsi hakkaamaan juuri ja juuri tukin koolle tulleita puita. Niissä on arvokasvu suurimmillaan niin suurta, että haapakuitua pitää pinoon pistää kymmenkertainen määrä saadakseen saman.
Täällä on monet esittäneet, että kuitupuuta ei todella kannata kasvattaa ansiomielessä.
Pienikokoisen puun keräily energiapuuksikin on lähinnä harrastukseksi luettavaa puuhastelua, järkevää työtä rahan takia se ei ole, mutta metsähoitona se puoltaa paikkaansa sikälis, että siinä harvennetaan liikapuustoa pois.
On todella merkillistä, että joillakin ei mahdu tajuntaan, että metsäalue kasvaa korkeintaan sen, minkä jaksaa ja yleensä, kun runkolukua pudotetaan esim. 5000 rungosta 2000 runkoon, puumassa lisääntyy molemmissa runkoluvuissa saman verran.
Siis kasvatetaanko ongenvapoja ja atraimenvarsia, vai tukkia?
Jätkän mallissa ilmeisesti paras tulos saavutetaan jättämällä yksi puu hehtaarille, jos puustomäärään vähentäminen pitää kokoajan kasvun samana. Valitettavasti se ei mene ihan noinkaan, kun kasvu riippuu siitä paljonko on neulasia hyödyntämässä auringon energiaa, sellu on hiiltä happea ja vetyä.
Jos paras tulos saavutetaan yksi puu/ hehtaarilla, niin sitä kannattaa harrastaa. Onhan maailman suurimman puun kuutiotilavuus jo lähes 2000 kiintoa. Siinäpä riittäisi puuta moneenkin askareeseen.
Jos kuitenkin kuvitellaan tilanne, että VT-pohjalle on syntynyt erinomaisen terve ja hyvinvoiva taimikko, jossa runkoluku on yli 5000 r/ ha. Sitä sitten onnellinen omistaja kiertelee ja ihailee ja se jopa selviää hirvien ja myyrien tuhoilta. pituuskasvu on alussa ihan normaalia ja oksat ovat hentoja ja vaakasuorassa.
Tästäpä tulee laadukas männikkö!
Viidenkymmenen vuoden kuluttua isäntä päättää jo hieman puuttua puun kasvuun. keskustelupalstoilta hän on lukenut, että mäntyjä pitäisi tuossa vaiheessa olla n. tuhat kappaletta hehtaarilla. Tuumasta toimeen, hän aloittaa harvennuksen ja ihan oikeasti hän jättää järeimmät rungot pystyyn. Syksy ja talvi keskeyttävät puuhastelun ja hyvä niin, koska syysmyrskyt raiskasivat pahoin harvennetun metsän ja talvella lumi mursi loput.
Seuraavana kesänä hän jatkoi töitä, mutta katsoikin nyt erilaisia neuvoja. Hän päätti hakata myyntipuun mittoihin tulleet puut pois ja jätti pienemmät kasvamaan. Myyntipuuta kertyi 30 kiintoa hehtaarille.
Kaikkiaan tuo alue kasvoi 50 vuodessa 200 kiintoa, josta myyntipuuksi kertyi 30 kiintoa.
Naapuripalstan omistajalla oli sanmanikäinen männikkö samoilla eväillä, hän teki jo toisen harvennuhakkuun, jossa kertyi tukkiakin. Metsä oli toki harvennettu taimikkovaiheessa ja hän oli enskassa hakannut kuitua 40 kiintoa ja toiskassa 60 kiintoa, josta 30 % tukkia. Jäljelle jäi 100 kiintoa hehtaarille mäntyrunkoja, joista jokainen oli jo tukin koolla.
Kumpi isäntä voisi olla Harjavallasta ja kumpi Hartolasta?
Kun on seurannut joidenkin isäntien tiheikköjen hoitoa, ei näytä mitään tulevan, kun pitäisi laittaa raivaussaha käyntiin ja kaataa ylimääräiset lehtipuut pois odotellaan puiden vahvistumista, kun ei kannata hakata mitään koneella ei tehdä mitään.
KEPULI pettää aena . mutta Tolopaesella huono tuuri ku män muat ja mannut nuapuri möe mehtäsä ja mantusa sitte näen…..”Kun yhtiöiden urakoitsijat hakkaavat miten sattuu ja mistä sattuu, niin ei ne Kemerat kaan voi oikein mennä. Naapurin oli tarkoitus myydä metsää ja kone kaateli puita minunkin puoleta, olisinko oikeutettu Kemeraan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.