Keskustelut Metsänomistus Perityn tilan myynti, verotus

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
  • Perityn tilan myynti, verotus

    Sanotaan että kuvitteellinen tilanne. Syntyy perikunta, josta kaksi nuorinta osakasta haluaa puoliksi keskenään perikunnalta 80 ha metsää ja toinen lisäksi tilalla sijaitsevat asuin- ja talousrakennukset . Perikunnassa osakkaita yhteensä neljä ja vielä näiden kesken yksi jakamaton perikunta. Ei vajaavaltaisia osakkaita.

    No parin kuukauden päästä perinnönjaosta päätetään yhteistuumin myydä metsät hakkaamattomina pois ja ostaja maksaa 5800e/ha.

    Miten tuossa menee verot? Kuka maksaa ja mitä?

  • Jalapa

    Kylläpäs Reima on hauska..

    Onko joku väittänyt, että Kaari on verovelvollinen?

    Niin kuin Kalle kirjoitti, perintövero on pienempi. Perintö pitänee myydä saman vuoden (tai lähi-) aikana, että menee perintöverotukseen. Eikä pääomatulona.

    Jakamattoman osan osuus on 25% per 5, eli 5% per naama.

    Valtakirjoja ja virkatodistuksia tulee aikamoinen pino.

    JMa

    Kuolinpesä siis itsenäinen verovelvollinen, jota verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tuloista.

    Jos metsät ovat metsävähennysjärjestelmässä ja kuolinpesä myy ne jo vainajan kuolinvuoden aikana, luovutusvoittoihin lisätään vainajan elinaikana käytettyä metsävähennystä.  Jos myynti ajoittuu seuraaville vuosille, vainajan käyttämää metsävähennystä ei enää lisätä.

     

     

    Reima Muristo

    Kuolinpesä on siihen asti verovelvollinen kun se on jaettu. Se tekee oman veroilmoituksen. Jalapa tekee sitten oman.

    Tolopainen Tolopainen

    Eikö perinnöt mene verottomiksi pariksi vuodeksi. Niin Purran ja Urpon hallitus kaavailee. Heidän sukulaisilleen on tulossa sukupolven vaihdoksia.

    Hannu Liljeroos Hannu Liljeroos

    Perunkirjoituksen voi tehdä itse ja säästää mitä säästää! Yksi esimerkki säästämisestä: Vanhemmat laativat hallintaoikeustestamentin, jossa luki, että lastemme puolisoilla ei ole kuoltuamme oikeutta omaisuuteemme jne. Tarkoitus oli turvata, että omaisuutta EI menisi suvun ulkopuolisille.

    Vaan kuinkas kävikään, kun lasten isä kuoli ja sen jälkeen yksi lapsista! Kuollut lapsi oli avioliitossa, josta ei ollut yhteistä lasta. Lapsen leski peri (avioliittolaki) puolisonsa ja myös puolisonsa isältään saaman perinnön.

    Lesken kuoltua osa perinnöstä meni lesken aikaisemmasta avioliitosta olleille lapsille (täysin vieraille!) ja osa palautui sukuun ns. toissijaisille perillisille eli kuolleen lapsen sisaruksille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hannun kuvaama tilanne olisi mennyt hieman toisin, jos kuolleella lapsella olisi ollut testamentti, jossa hän olisi määrännyt omaisuutta omille sukulaisilleen. Itselläni on tästäkin kokemusta: setäni kuoli lapsettomana ja me sedän sisarusten lapset saimme testamentin ansiosta osan omaisuudesta perintönä. Leskellä on kuitenkin testamentista huolimatta oikeus asuntoon ja puolikkaaseen perinnöstä tai jotain sinne päin.

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)