Aina ei peltokaan tahdo metsittyä, vaikka olosuhteet siihen olisivat hyvinkin otolliset. Täälläpäin on peltoja, joiden viljely lopetettiin jo yli 50 vuotta sitten, eikä puita ole vieläkään niihin ilmestynyt. Ainostaan ojanvarret kasvavat sekalaista lehtipuuta. Peltojen ympärillä on koko ajan ollut kuusikoita, mutta jostain syystä kuusentaimia ei vain ole peltoihin ilmestynyt.

Olen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana joutunut ostotilojen mukana tulleita peltoja metsittämään kymmeniä hehtaareita. Ovat osin olleet hyvinkin työllistäviä. Kaikkiin on tullut vähintään tyydyttävä metsä. Pitkään viljelemättömien heinikot ovat usein olleet jopa lähes parimetristä, humusta on kyllä syntynyt, muttei metsäpuita. Tänä vuonna taas tuli n. 10 ha rehevää entistä peltoa tilakaupoissa, olleet noin 40 vuotta herran hallussa. On aikomus rehevimmiltä puuttomilta alueilla ruokamullat kaavittaa suuriin kasoihin. Olen parin maarakentajan kanssa sopinut asiasta, mullat saavat itselleen, Voivat sitten vuosien varrella pikkuhiljaa käyttää tarpeisiinsa.

Olen metsittänyt monta kohdetta, mutta en noin isoa alaa kuin Metsäkupsa. Kertaakaan en ole heinännyn. Enkä heinää. Resepti on ollut aina sama. Vesakko alas syksyllä tai varhain keväällä, glyfosaatti 6litraa/ha ja 200-300litraa vettä koko alalle heinäkuun alussa. Traktoriruisku tai ajokoneeneen viritetty sähköinen ruisku (SHURflo), lyhyet ”puomit” vaikka kakkosnelosesta ja suuttimet siihen ja 1000litran ibc kontti liinoilla kiinni.

Mätästys myöhään syksyllä ja istutus keväällä 2v kuusentaimilla. Boorilannoitus on näillä tehty samassa yhteydessä kun tilalla muutenkin lannoitetaan. Nyt laittaisin Bortrackin glyfosaatin mukana. Kerran olen ruiskuttanut sumuruiskulla glyfosaatin ja bortrackin käytöstä poistuneelle sähkölinjalle, pieni alle 1ha kuvio. Onnistu kohtuullisesta, raskas päivä oli.

Kuuset ovat nousseet poikkeuksetta ja ripeästi vaikka horsma on ollut pahimmillaan 3 metristä. Toki horsma ei näytä kaatuvan taimien päälle kovinkaan pahasti vaan kuivaa pystyyn. Tässä ollut varmaan onneakin. Myös vankasti juolavehnää kasvavat alat ovat onnistuneet em. reseptilla oikein hyvin. Yksi pieni koivunviljely epäonnistui täysin kun en ruiskuttanut ennakkoon. Sananjalka nousi päälle ja taimet kuolivat istutusvuonna.

Suurimmat epäonnistumiset metsittämisessä johtuvat liiasta innosta ja kiireestä. Kun metsänomistaja on tehnyt päätöksen metsittämisestä, niin toteutus alkaa poltella ja istuttamaan halutaan päästä mahdollisimman pian.

En voi liikaa korostaa glyfosaattiruiskutuksen oikeaa ajankohtaa, se on heinäkuun 1.-2. viikko. Ei ennemmin eikä myöhemmin. Jos tämä ei onnistu niin koko projektia kannattaa siirtää vuodella eteenpäin. Paitsi jos nauttii heinäämisestä.

Minun kokemusteni mukaan kannattaa käyttää glyfosaattia jo ennen muokkausta. Näin ainakin pitkään viljelemättä olleilla aloilla. Olennaista on saada juolavehnän juuret kuolemaan ja maatumaan. Tämä ei onnistu jos ruiskuttaa muokkaukseen jälkeen. Juuret jäävät mättäisiin ja lähtevät kasvuun vaikka muuten olisi ruiskutettukin. Juurikin mättäiden osalta pitäisi saada juolavehnä kuolemaan. Ja muutkin monivuotiset rinkat. Juuristokilpailu heikentää istutustaimien eniten, ihmisen silmään näyttää että päälle kaatuva heinä. No on se niinkin, mutta juuristossa se kisa käydään.

Sen verran herkkä koivu glyfosaatille on, että voi tulla viotuksia jos heti ruiskutuksen jälkeen istuttaa. Itselläni tästä kokemuksia joiden perusteella välttäisin istutusta heti perään. Tietysti jos ruiskuttaa reppuruiskulla ja mättäät jättää ruiskuttamatta niin riskin on varmasti pieni.

Käytettiinkö 25 v sitten vielä avojuuritaimia? Itsellä 18 v ja 22 v vanhat peltokuusikot. Vähän samanlaiset maapohjat kuin uurokilla. Vanhemman jo harvensin viime ja edellisenä vuonna. Uudempi menossa. Terveyslannoitus 12 sitten. Huono laatu silti.