Keskustelut Metsänhoito Pellon kyntäminen ja kynnettyyn peltoon istuttaminen

  • Tämä aihe sisältää 16 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
  • Pellon kyntäminen ja kynnettyyn peltoon istuttaminen

    Merkitty: 

    Jos kynnän pellon ja haluan siihen istuttaa puuntaimia niin laitanko taimet vakoon vai kynnöksen harjalle kaivettuun pieneen kuoppaan jonka sitten tasailen taimen ympäriltä?

  • Pahkis

    Itse olen tehnyt 3 pientä pellonmetsityskokeilua:

    – Kaivurilla laikutus. Helppo istuttaa, ei juuri heinäyksen tarvetta. Korkeimmat kustannukset. Todella ikävä alue kävellä, en koskaan mene alueelle jos ei ole aivan pakko. Alue täynnä kuoppia. Puu kasvaa hyvin.

    –  Kyntö, koko pelto. Glyfosaatti reppuruiskulla koko alueelle. Helppo istuttaa riveihin, helppo raivata jatkossa. Ei tuulituhoja mutta puut ovat aika ”pehmeästi” kiinni mutta pelto on hyvin tasoittunut. Alkuun kasvuun lähtö vei hetken (heinää).

    – Käsin muokkaus kuokalla ja istutus. Sitä edelsi ”laikkuruiskutus” joten paikat oli helppo löytää (istutus elokuussa, sateinen vuosi). Alue oli pieni, koe. Kuuset juroivat pitkään ja ensimmäisinä vuosina heinäyksen tarve oli uskomaton (taimet tukehtuivat heinään monta vuotta, pientä tainta on vaikeaa löytää). En suosittele yhtään isommalle alueelle. Alue on nyt täysin tasainen kenttä ja puut kasvavat hyvin, 10 v ja 6m.

    Kaikki tämä tapahtui käänteisessä järjestyksessä, eli ensin käsin ja lopuksi kaivurilla. Isolla auralla kynnetty pelto olisi nyt valintani, ja kemiallinen heinän torjunta useamman vuoden.

     

    Pete

    Pahkis, juurikin noita kuoppia ei synny kun ei yritetä minkäänlaista laikutusta. Naveromätästyksessä ja kääntömätästyksessä ei synny kuoppia. Pohja jää kyntöäkin tasaisemmaksi.

    kuusessa ollaan

    Tässä olen viimeisten vuosien aikana ollut ensiharventamassa pariakin peltokuusikkoa, jotka on istutettu palteisiin. Kaksisiipisellä auralla tehdyt. Taimet lähteneet tosi hyvin kasvamaaan.

    Mutta. Kun kuuset kasvattavat juurensa pintaan, seurauksena on todella vaurioherkät juurenniskat koneelliseen harvennukseen. Itse suosisin kyllä erittäin matalia mättäitä, joista kuusen juuret pääsisivät lähtemään lähes heti vaakasuoraan maanpinnan suuntaan. Lisäksi palteisiin istutettujen taimien juuret ovat olleet tuulituhojen havaintojen mukaan toispuoleiset, vaon puolelle kun on hankala kasvattaa juuria nopeasti.

    Itsellä tulee yksi pellonkulma metsitykseen lähivuosina. Koska on kalusto ja aikaakin joskus, kaavin pintamullan paksumman osan pois ja vien viljeltäville pelloille, sen jälkeen istutan suoraan puhtaaseen pohjamaahan taimet ja laitan taimitassut heinänsuojeluksi.

    Hirvenpyytäjä

    Vanhan pellon ongelma on mullan sisältämät eri kasviensiemenet, siemenpankki, joka kasvattaa vaikka minkälaista heinää yms taimien kiusaksi jos maata muokataan. Kauan sitten myin pelonmetsitysalueelta mullan pois n 20 cm paksuudelta. Ensimmäinen tili tuli jo ennen istutusta.  Sitten istutus tasaiselle maalle ja hyvin onnistui. Meni monta vuotta ennen kuin ensimmäiset heinät ja pajut alkoivat kasvaa.

    Puuki

    Ne siemenet meni sitten mullan mukana muiden kiusaksi. Mutta hyvin onnistuu metsitys tosiaan kun mullan kuorii päältä pois. Myös luontainen uudistaminen , siitä on yhdeltä pellon kulmalta kokemusta.

    Jätkä

    Viljelyssä olevalla pellolla hoituu rikkakasvit RoundUp´- illa kivuttomasti. Yleensä nuo kuorittujen peltojen mullat käsitellään puhtaiksi, pannaan pussiin ja myydään jopa kukkamultana.

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)