Keskustelut Metsänhoito Pellon koivitus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 62)
  • Pellon koivitus

    Koivikoiden keskellä 1,2ha peltoa, jota on lakattu viljelemästä ja viimeinen vuosi oli viljalla, niin siihen tuli 50-60% koivun taimikko jopa paikoin sakea(noin 1-3m korkeaa 2 vuodessa), mutta millä saa suurimpiin laikkuihin koivua, heinä kasvaa yli metrin mittaiseksi?
    Onko kukaan koitellut jos ruiskuttaisi Roundopin juhanuksen kieppeillä laikkuittain isoimpiin taimettomiin osiin ottaisko koivun?

  • Gla

    Kisin kysymys aukkojen syistä on hyvä. Tietysti mahdollisuuksi on monia, eikä syytä välttämättä saa selville. Pellolla todennäköisimpiä ovat kai hirvet, myyrät ja heinikko. Totaalinen ravinne epätasapaino varmaan näkyisi elossa olevien kasvussa. Jos koivikko on syntynyt luontaisesti, aukkoisuus on ihan normaalia.

    Gla

    Metsänsä ostanut: ”Onko roundop sallittu ruohon nitistäjä, sillä olisi nyt pari vuotta taimettuneeseen peltoon tehdä siemmenille aukkoihin otolliset olosuhteet, mutta ei taita olla tietoa?”

    Saa rounduppia käyttää, toiselta nimeltaan se on glyfosaattia. Aiheesta käytiin keskustelua aiemmin. Linkitän sen tähän, koska siinä yhteydessä kaivoin hiukan tietoa aiheesta. Pieni varovaisuus on aineen käytössä paikallaan, ns. virallinen tieto tuntuu olevan monikansallisen suuryrityksen markkinointimateriaalia:

    Metsalehti/Keskustelut/
    Aihe/Viestiketju/?topicId=1314

    Sinänsä en usko, että heinikkoon saa luontaiselle taimettumiselle kelvolliset olosuhteet glyfosaatilla. Kivennäismaa tai puhdas humus pitäisi paljastaa ja sehän ei glyfosaatin voimalla tapahdu. Maan pinnalla on paksu kerros kuollutta heinää ja pinnan alla tiheä juuriston muodostama kerros, josta ei edes pottiputki mene kunnolla läpi tai ainakaan leuat aukea suosiolla. Jonkinlainen muokkaus on siis pakko tehdä ja siihen istutus. Taimien pitää olla isokokoisia ja heinäntorjuntaa tehtävä muutaman vuoden ajan hyvin tunnollisesti. Puulajikysymys onkin ainoa, jossa on vaihtoehtoja. Koivu kasvaa alkuun nopeasti, mutta se ei saa jo olemassa olevia kiinni. Erot vaan korostuu, jos ollaan aukon reunalla. Kuusi kasvaa aluksi hitaasti, mutta parantaa vauhtia myöhemmin. Normaalistihan kuusi menee ensiharvennukseen tultaessa saman ikäisestä koivusta ohi. Hybridi kasvaa nopeasti, mutta siitä en enempää tiedä. Lehtikuusikin on minulle vieras, mutta ilmeisesti nopeakasvuisena se saattaisi olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos valoa riittää. Taimet ovat kalliita, mutta täydentämisessä on muitakin asioita huomioitavana.

    A.Jalkanen

    Täydennysistutus mättäille jos aluetta on niin paljon että kaivuri kannattaa kutsua paikalle. Jos ei muokata, Roundupilla voi kasvukauden aikana valmistella istutuskohdat. Tosin heinä lienee kova kylväytymään uudelleen. Puulaji kuusi, koivu, tai lehtikuusi, etelässä myös jalot lehtipuut.

    Gla tuossa myöhemmin muistelee ravinneasioita: vallitseva käsitys lienee että kaikki entiset pellot pääsääntöisesti kaipaavat boorilannoitusta.

    Korpituvan Taneli

    Kiinnittäisin huomiota pieneen alaan niinkuin Kisikin. Koko ala 1,2 ha ja siellä erillisiä laikkuja. Kyllähän kaivinkoneella tehdään tuossa enemmän hallaa kuin hyötyä, kun tallataan olemassa olevia koivuja. Kalliiksikin tulee, jos ei isännälle, niin sitten kaivinkonekuskille.

    Onko nyt unohdettu se että kuokkiakin on edelleen myynnissä? Kun kerran on paha heinikko niin myrkkyjä ensin ja kuokalla laikut ja istutus.
    Kun tuota ihmettelee ja funteeraa, niin sillä vaivalla on jo puolet laikuista tehty. Ei metsästä joka käänteessä tarvitse kuulua kova koneen murina ja leijailla pakokaasupilviä.
    Millähän ne ennen saatiin kasvamaan tuollaiset, kun ei ollut kaivinkoneita eikä paljon myrkkyjäkään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kisi

    ”…vallitseva käsitys lienee että kaikki entiset pellot pääsääntöisesti kaipaavat boorilannoitusta.” @A.Jalkanen

    Millä tavalla mahdollinen boorinpuute ilmenee koivun kasvussa?

    kisi

    Kysymys on siis 1,2 ha:n vanhasta pellosta, joka on koivikoiden ympäröimä. Kannattaneeko kaivuria koijata muutaman taimettoman laikun vuoksi? Itseäni ihmetyttää, mikä on SYY noihin laikkuihin, kun kerran muuten koivut ovat saaneet hyvän lähdön. Joskus niitä laikkuja vaan näköjään tulee, istutettuihinkin taimikoihin, eikä mikään peli auta. Joku maaperään liittyvä ongelma..?

    Tein A.Jalkasen lisäyksen johdosta lisäkysymyksen tuonnemmaksi!

    MaalaisSeppo

    Pellon koivituksessa kannattaa ensin miettiä, sopiiko maapohja koivulle. Jos pelto on tasaista savimaata, niin ennuste voi olla huono. Jos rinnemaata eikä savikkoa, niin ennuste on hyvä. Kuusi voi olla varmin tapaus.

    Itse istuttaisin koivuja maannouseman vaivaamille paikoille. Vanhalla pellolla ko. ongelmaa ei ole, joten sinne kuusia. Booripuutos on voi olla ongelmana, mutta lannoituksella siitä pääsee. Lannoitin alkukesästä käsipelillä reilut 4 ha booriravinteella (350 kg/ha). Tukien jäkeen kulut suunnilleen 150 €/ha + oma työ päälle. Tulipahan kuntoiltua. Saa nähdä, kuinka kasvu voimistuu. Nyt on ollut vain 70 – 100 cm vuodessa.

    jees h-valta

    Kuntoilua huonolla hyötysuhteella. Kuusi maksimi peltoheitolla kahdessakymmenessä vuodessa 150 mottia. Lehtipuulla, ainakin jalostetulla, kuten esim. hybridihaapa jopa 400 mottia samassa ajassa. Siitä voi miettiä mitä laittaa. +ilmastonmuutos joka saattaa kuusen suuriin kasvuvaikeuksiin.

    Puun takaa

    Älähän nyt Jesse toista kuusella tuota maksimissaan 150 mottia, kun oikea luku on yli kaksinkertainen.
    Vertailuissa pitää aina olla tasapuolinen.
    Jos vertaillaan jalostettua haapaa, pitää myös vertailukohtana käyttää jalostettua puuta, tässä tapauksessa kuusta.

    jees h-valta

    Ja mikä olikaan tämä kuusi jota tarjoat vastikkeeksi vertailuun?
    Onko myös jotain tietoa soveltuvuudesta tai teollisuuden hyödyntämismahdollisuuksista kyseisellä?
    Vai oliko kuitenkin kyse juuri siitä aiemmin esittämästäsi omasta suorituksestasi kuusella? Silloin ainakin piti olla nin stanttutavaraa ja normikasvatusta että…

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 62)