Keskustelut Metsänhoito PEFC-standardin uudistaminen

  • Tämä aihe sisältää 31 vastausta, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)
  • PEFC-standardin uudistaminen

    Merkitty: 

    PEFC-metsäsertiä uudistavan työryhmän saamat kommentit ja uusi luonnos ovat nähtävillä ja kommentoitavana 22.10. saakka.

    Kommentteja tuntuvat kirvoittavan monenkin kriteerin osalta tulkinnanvaraisuus: olisi hyvä olla täsmälliset indikaattorit, joiden pohjalta todetaan täyttyikö kriteeri vai ei.

    Joidenkin kriteerien osalta koetaan, että vaatimukset ovat entiseen verrattuna kiristyneet (esim. säästöpuiden koko ja suojakaistojen leveys), mutta toisaalta järjestelmän yksi tavoite on ”jatkuva parantaminen”.

    Ehkä vähemmällä määrälläkin kuin yli 30 kriteerillä saatettaisiin selvitä. On aika iso raportointi- ja seurantaurakka.

    Ilmastonmuutoksen edetessä ja Keski-Euroopan metsätuhojen varoittavaa esimerkkiä seuraten, meidän ei ehkä kannattaisi torjua ulkomaisten puulajien pienimuotoisia viljelykokeiluja muuallakin kuin puulajipuistoissa. Niitä voitaisiin ehkä sallia tietty osuus vuotuisesta metsänuudistamisalasta.

    Hyvä jos joku jaksaa kahlata puuduttavan standardin läpi ja kommentoida!

    http://www.pefc.fi/standardityo/

    (Korjattu säästöpuita koskeva kohta 2.10.)

  • Tolopainen

    Kyllä sertiin voi liittyä, sehän on pelkkä paperi. Hakkuun voi tehdä miten haluaa. Ei nuo ole mitään lakipykäliä.

    A.Jalkanen

    Tolopainen, vesität koko systeemin perusidean: jos sertifioit, niin sitoudut sääntöihin. Jos auditoija tulee tilallesi tarkastamaan ja huomaa että sääntöjä on rikottu, tulee poikkeama. Jos poikkeamia on liikaa, alue menettää sertifikaatin. Tietääkseni ennakkotapauksia tästä ei ole.

    Panu

    Onko kovin rangaistus tosiaan sertifikaatin menetys? Eli jos haluaisi luopua sertifikaatista niin kannattaisi vaan katsoa koska jää kiinni. Voiko myöhemmin palata sertifikaattiin vai tuleeko ikuinen porttikielto?

    Yleensä tietysti hakkuut tehdään pystykauppana ja ostaja huolehtii siitä, että sertifiointikriteerejä noudatetaan. Tai voihan sitä tietysti sen jälkeen myydä säästöpuut ja suojakaistaleet hankintana.

    Tolopainen

    Otan tilanteesta täyden poliittisen vastuun. Ei sertiä käytännössä koskaan menetetä, sertit ovat liiketoimintaa, joilla niitä myöntävät yhtiöt elävät.

    Puuki

    Otan tilanteesta täyden poliittisen vastuun. 

    = Eli kuulijalla (lukijalla)  on vastuu.

    Sain kerran MK:lta huomautuksen ”vain välttävästä mh:n laadusta”, kun pystykaupassa ostaja oli korjannut käytännössä kaikki isot puut siemenpuun poistossa.  Vastuu oli kylläkin ostajan koska pystykauppa mutta moitteet tuli omistajalle.  Nyt siellä alueella kasvaa hyvä mäntytaimikko ja niitä uusia tulevia säästöpuitakin on jo tullut sekaan.

    Muuten semmonen ohje/sääntö on säästöpuiden jättämisessä, että ne on leimikko- kohtaisia eikä ha-kohtaisia kuten helposti luullaan .  Pikku aukko voidaan esim. tehdä ja jättää säätöpuut niin haluttaessa leimikon toiselle osalle  vaikka harvennusmetsään joka kuuluu samaan leimikkoon .  Niin minä ainakin tuon ohjeen olen tulkinnut.   Tehdäänhän Venäjälläkin monen sadan ha:n aukkoja ja jätetään sitten kaistaleita väliin käsittelemättä ja FSC- serti on voimassa.

    Tolopainen

    Minulla on omia suojelualueita, rantoja ja rämeitä, jotka on täysin metsätalouden ulkopuolella. Ei ole mitään ongelmia sertien kanssa.

    A.Jalkanen

    PEFC-serti on alueellinen eli periaatteessa koko metsäkeskuksen alue menettäisi sertin, ei yksittäinen metsänomistaja.

    Panu

    OK, siinä voisi kai periaatteessa tulla vahingonkorvausvaatimuksia ainakin muilta metsänomistajilta.

    Tolopainen

    Eli ei kannata liittyä ryhmäsertiin, omasta on vastuussa vain itselle.

    A.Jalkanen

    Onkohan taas mietitty ihan loppuun saakka kriteerin mittaamisen kannalta, jos säästöpuita tarkastellaan pinta-alan suhteen leimikkotasolla? Uudessa PEFC-luonnoksessa asia on ilmaistu näin:

    1. Leimikolla tarkoitetaan puunkorjuuta varten rajattua tai merkittyä saman metsänomistajan omistamaa metsäaluetta, joka voi koostua useista erillisistä ja eri tavoin sekä eri aikaan hakattavista metsikkökuvioista.

    Eikö tuo olisi helpompi valvoa, jos asiaa tarkasteltaisiin tietyn metsänomistajan metsissä tilakohtaisesti, eli keskimäärin kaikkialla olisi säästöpuita riittävä määrä? Nyt on auditoijan tiedettävä, mikä on ollut hakattava leimikko – tosin tämä näkynee metsänkäyttöilmoitukselta. Tuoreissa yhtenäisissä hakkuissa tarkastus on helppoa, mutta jos hakattavat kuviot ovat etäällä toisistaan vaikka 100 hehtaarin tilalla niin hankalaksi menee.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)