Perko, ei kyse ollut maaperän rikkipitoisuuksista vaan siitä, että Lähde ennusti Suomen metsien kuolevan 10 vuodessa. Lue nyt vaikka tämä metsäpatologian professorin kirjoitus. Suomessa tutkijat jakautuivat silloin kovasti kahteen leiriin, eivätkä Suomen metsät tuhoutuneet.
Katsoin äsken Luken jutun referaatin. Muistan E. Lähteen tutkimuksia niin ei ne juuri poikkea. Se mitä lehdistö niistä sanoo lisätäkseen myyntiä onkin toinen juttu. Kirjoitetaan täälläkin superlatiivi vähin varmennuksin. Se on hyvä ettei kaikki taivaanmanna mikä Idästä tänne tunkee toteudu täysmääräisenä. Jäi edes jokunen terve puu. Porojen säteilykin alkaa olla jo sietokyvyn rajoilla, ei nekään kaikki käristykset joutuneet hylättäviksi, lukemat pidettiin pimennossa kotvan.
Imatralla ei enää haise, rautatehtaan puistot ovat virkeät on uudet systeemit.
Onhan se erikoista, että saasteet (laskeumat) kiistetään. Saatiin kyllä pahin nousu 90-luvulla sulkuun. Jos ei enää siinä määrin uhkaa puustoa ja luontoa. On edelleen happamat sateet ja ylimääräinen lannoituspuusti saadaan joka vuosi. Se kyllä näkyy maapohjien rehevöitymisenä.
Sattuneesta syystä muistan hyvin nuo Lapin olosuhteet syksyllä 1986; talvi yritti kovasti tulla jo syyskuussa (pakkasta ja lunta), mutta sitten lokakuussa ilmat lämpenivät kovasti (meni ihan loskaksi). Koko loppuvuosi oli aika lauhaa ja vuodenvaihteessa lunta oli ainoastaan pari senttiä. Lunta tuli kyllä sitten vähän lisää, mutta pakkasta tuli sitäkin enemmän ja talvesta 1987 tuli todella kylmä. Jo silloin mietin, miten luonto selviytyy noista olosuhteista ja koville se ottikin neulasten ruskistuessa seuraavan kesän aikana. Erkki sitten suuressa viisaudessaan laittoi ilmiön happosateiden piikkiin ollen ihan samalla lailla oikeassa kuin kaikissa muissakin väitteissään…
Luken sivulta voi lukea viimeisimmät selvitykset rikkilaskeumien haitoista metsänkasvulle. Niinpä, Erkki Lähteen maaperätutkimuksen arvostelulle, rikki- ja raskasmetalli haittojen havainnoista puustolle ei sen perusteella ole aihetta.
Voi hyvä tavaton. Paljonko Suomen metsät kasvaisivat ilman noita saasteita? Kyllä olisivat Suomen metsänomistajat kusessa. Eivät sai myytyä puitaan, kun ne kasvaa niin paljon.
Perkolle niistä Imatran tuhoista. Kuullut joskus metsä ammattilaisilta että tuhot johtuvat pääasiassa tuonti puun varastoinnista. Aikoinaan puita oli pitkiä aikoja varastoitu radan varteen jokaiselle mahdolliselle laanille rajan ja tehtaiden välille. Se sai aikaan tuholaisvyöryn.
Suomessa lounaistuulet ovat vallitsevia. Pitoisuudet eivät olleet niin suuria että ne olisivat selvittäneet tuhot. Kylmä sateinen kesä ja äkkiä tullut paljastaisi ja sienotaudit parempi selitys. Ja eivät ne metsät tuhoutuneet.
80- luvulla oli kaksi kylmää talvea peräkkäin ja muistin mukaan oli myös kylmä ja sateinen kesä siihen samaan yhteyteen? Oli myös mettämiehen 1987 kuvaama tilanne Lapissa. Ja Keski-Euroopassa oli yli 40 asteen pakkasia. Tuhot olivat mittavat viljelmillä ja puutarhoissa ja metsiä ruskettui (harsuuntui) meillä ja Euroopassa.
Tuohon aikaan myös happosateet olivat tiedossa ja niillä on myös vaikutuksensa. Tiedä sitten onko tälläkään hetkellä tilanne parempi. Metsätuhoja esiintyy edelleen, ei nyt pakkasen aiheuttamana. Mutta mittavat ovat kuusikoiden pystyyn kuivamiset Euroopassa ja esiintyy myös meillä.
Ääri-ilmiöt aiheuttavat, voi olla kuivuutta tai muuta syytä, mutta ei myöskään ilman saasteita voida sulkea pois. Syystä tai toisesta heikentynyt kunto on aina alttiimpi tuholle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.