Paras harvennusmoto on tietysti Valmet jossa näkyvyys ja ohjaamon asento on aina ihanteellinen.
Hinta-laatu suhde taas voisi olla parhaimmillaan Pro Silvan tai uuden Nisulan harvestereissa.
Ponssella tekniikka ja laatu on ilmeisesti huippua mutta harventaminen,erityisesti kuusikon,on taas yhtä helv…
Kyllähän rane näyttää ponssen laatua arvostavan..
Sanovat ponsse-kuskin kallistavan päätään maitopurkkiakin ottaessaan ruokapöydässä.
Voi olla että ei ihan ergonomisin ole harvennuksille.
Itsekkin 15 vuotta manuhakkuuta iskettäneenä päätin sitten kaivaa kamat tallista ja aloittaa motohommat,, Jehuun tälläsin patun kaatopään ja eikun puimaan, yllättävän hyvin homma rupesi pelittämään…kopperossa jopa viihtyy etenkin vesisateella.
3 päivän harvesterinkuljettajakokemuksella ja ”alle 10 000″euron moto/ajokoneella pääsin jo 80-100r/h vauhtiin.. ei paha ollenkaan sillä koneviestin valtra täydessä nisulan tikissä näyttää jyrsivän lähelle samoja,,,hintaa vain 160 000e
Metsuri joutuu jo tiukoille jos kisaan aletaan,,polttoainekustannuksetkin yllätys 2,5l /h. Niin ja työn alla oli karsimaton energiapuu.
Tuli vaan mieleen, että toimiikos ”topintamin” motosessa kantokäsittely ? On nimittäin serti katkolla , jos maannouseman torjunta on tekemättä . Rotstoppia tai ureaa on roiskittava kantoihin äitienpäivän ja isanpäivän välinen aika. Tämä koskee myös energiahakkuita.
Itse kysymykseen… Kun metsät /taimikot hoidetaan oikein , ei tarvita varsinaisia harvennusmotoja ollenkaan. 1070 on jo koneena sellainen , että sillä voi sekä harventaa , että tehdä sopivalla kouravarustuksella pienet aukotkin. Ei siis tarvitse kiikuttaa erikseen eri kokoluokan konetta saman isännän maille harventamaan ja aukkoja tekemään.
Mitä kapeampi koneen käyttöala on , sitä kapeampi on yrittäjän leipä. Ainoastaan pieniläpimittaisen energiapuun korjuuseen soveltuvan koneen haltija ei välttämättä saa edes nettotuloa. Puhutaan varsin usein vain kalliista harrastuksesta. Tulevaisuudessa nämä kapean käyttöalueen erikoiskoneet poistuvat vähin äänin markkinoilta ja hakkuut tehdään nykyisenkaltaisilla keskiraskailla tai vähän järeämmillä hakkuukoneilla. Näissä muuten kantojenkäsittelylaitteistokin on jo vakiovarusteena.
Topintamin harvennusmoto kuulostaa ideaalilta – ainakin hintansa puolesta.
Meinaatko Suorittava, että Pudiksella tarvittaisiin kantokäsittelyä energiaharvennuksella? Puulajeina ovat oletettavasti mänty ja hieskoivu.
Olen kyllä samaa mieltä, että hakkuun ja lähikuljetuksen pitää olla tehokasta. Mutta kun omaa konetta ei ole, niin tehokkuuden edellee tahtoo mennä korjuujälki.
Kerronpa esimerkin: laitoimme kaksi palstaa hakkuseen jokin aika sitten. Toinen meni integraattiyhtiölle ja toinen mhy:n korjuupalvelun kautta. Iso yhtiö toi työmaalle kunnon koneet ja homma hoitui. Tällä palstalla oli muutamalla kuviolla myös uudistushakkuuta.
MHY toi metsään urakoitsijan, jolla oli Sampo-hakkuukone ja ajokoneena pikku Valmetti. Nyt pari vuotta hakkuun jälkeen tuo pikkukoneilla puitu jälki on niin paljon mukavammannäköistä, että silmä lepää. Ison yhtiön jäljiltä näkyvissä on vielä isojen koneiden ajourat ja niiden leveys oli vielä huomattavasti enemmän kuin pikkukoneiden. Rämettä oli runsaasti molemmilla kohteilla.
Kumpaisenkin kaupan kantohinnat olivat harvennusten osalta vertailukelpoisia keskenään. Jos saa valita, että millaisen koneen urakoitsija tai puun ostaja tuo metsään, niin oma mielipiteeni on, että ehdottomasti pikkukone + tietenkin se taitava urakoitsijaperhe.
Kyllä hiukan samaan malliin kallistun kuin kuitupuunkasvattajakin.
Aivan samantyypin laitteilla tehtyä on ihan mukava katsella.
Tien toisella puolella Ponssella (isolla) harvennettu ja edelleen ”juuri hakatumman” näköinen”. (Tosin Ponssen puolella enemmän kanttarelleja ajourilla.)
Ketterin ajokone, mikä omalle manttaalille on sattunut oli lähiseudun miehen 90-luvun lopun Terri. Se meni siitä mistä mökkitraktorikin. Ensiharvennusmännikössä riitti melkein kun otti susipuut pois, Kone tuli perässä. Ajourien teko jää sitten käytännössä toiseen harvennukseen. Harmi vain ettei näistä tämän kokoluokan koneista oikein ollut jokapäiväisen leivän tienaukseen. Kyytiin ei montaa mottia sopinut eikä telatkaan oikein kestäneet kivisillä mailla.
Motoissa pitäisi melkein kysyä mikä on paras harvennusmotokuski. Isollakin koneella saa tehtyä hyvää jälkeä jos kuski tietää mitä tekee. No Ergo-ponssen puomin kynkkä leimasi kyllä herkästi seuraavan harvennuksenkin puut valmiiksi, varsinkin jos pimeällä yritti tehdä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.