Julkisista menoista 80% on palkkakuluja. Meillä  yksityiset yritykset ja niiden työntekijät  maksavat kaikki julkiset menot.  Julkinensektori ei veroja maksa eikä myöskään siellä työskentelevät työntekijät ole nettoveronmaksajia, he vain palauttavat osan palkastaan takaisin maksajalle.

Kun olin aikoinaan metsäteollisuudessa, niin palkkakulut olivat 8 prosentin luokkaa menoista.

Voihan palkkakulut sellutehtaassa olla tuon, mutta se ei ole totuus metsäjalosteen kokonais palkkakustannuksista, kun palkkakustannuksia tulee sellun hintaan koko tuotantoketjussa lähtien puiden kaadosta sinne vientisatamaan. Kyllä niitä kaikkia palkkoja tuotantoketjussa myös nostetaan, kun palkkoja yleensä nostetaan, ei vain siellä tehtaassa.

Suomessa paperikoneet tullaan sulkemaan kaikki kunhan on ajettu loppuun eikä uusia rakenneta liian korkeiden palkkakustannusten vuoksi ja tulevat korotukset vain jouduttavat niiden sulkemista ja työttömiä tulee. Hallituksen työllisyystavoie 75% ei kun loittonee.

Kuten Tolopainen sen sanoi. Metsäjalosteen työvoimakustannukset ovat 90%, kun vähennetään tuotanoketjun voitto 10%.

Mikään yritys ei pysy pystyssä nuilla prosenteilla.

Missä se ay liikkeen yhtesikuntavastuu on. Ei ay liike tuo enää kuin rahanmenoa työntekijöille, tuollainen 1,3% palkankorotus ei tuloja lisää, jos sen takia verot nousee yhdellä prosentilla, käteen ei jää kuin pari euroa kuukaudessa keskituloisilla. Yleiskorotuksilla työnantajat eivät enää suostu ansioita nostamaan, kun niitä kustannuksia suomalaisille ei kukaan enää maailmalla maksa. Metsäteollisuus täällä on huonosti kannattavaa ja konsernit tekevät tulokset ulkomaisissa yksiköissään.  Eihän suuryhtiöt edes suunnittele Suomeen uusia tehtaita. Vai monessako uudessa tehdasinvestoinnissa UPM ja Enska ovat mukana, ei yhdessäkään suunnitelluista selluprojekteista. Perussyy miksi suuryhtiöt Suomessa ovat on Venäjän tuontipuu, sillä pystytään painamaan kotimaisen puunhinta alas, kun tuonti keskeytyi 2007, se näkyi heti kovana hintapiikkinä

Olipa Jätkän paperimiesten ”hirmutuloista”, tai Tolopaisen  90 % työvoimakustannuksista, tai Kurjen metsäjalosteen palkkakustannuksista.

Tuo Kurjen 8 % pitää hyvinkin paikkansa, sillä metsäjalosteen kustannukset aina tehdashintaan asti peritään puunmyyjältä eli peritään puunhinnasta ja on pahassa ristiriidassa väitettyjen ”korkeiden palkkakustannusten vuoksi”. Näyttää olevan varaa ja on jopa varaa ylläpitää järjestelmään sisältyvää virheperintää.

Johtopäätös on, palkkoja on alennettava, koska metsäjalosteen kustannusten ”kompensaatio” puunmyyjiltä, sekään ei tunnu riittävän palauttamaan kilpailukykyä. Eli mikään ei tunnu riittävän, kikyllä pyrittiin parantamaan palkkakilpailukykyä ja siinä myös onnistuttiin. Nyt ollaan purkamassa Kikyä, mutta uskoisin että joudutaan vielä palaamaan.