Keskustelut Harrastukset Pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä pyyntilupia

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 229)
  • Pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä pyyntilupia

    Useissa keskusteluketjuissa on kiistelty ovatko ”pankkiluvat” Luken tekemän verotussuunnitelman ylittäviä ”ylimääräisiä” pyyntilupia. Verotussuunnitelmalla pyritään alueellisen riistaneuvoston sopimaan  hirvikantaan alueella. Kuitenkaan kukaan ei ole esittänyt mitään näyttöä suuntaan tai toiseen. Tehdään asia nyt kerralla selväksi julkisiin tietoihin pohjautuvalla selkeällä esimerkillä.

    Poimitaan uutisvirrasta Ylen uutinen tämän vuoden marraskuulta ja verrataan siinä esitettyjä pyyntilupamääriä Luken tämän vuoden verotussuunnitelmaan.

    https://yle.fi/uutiset/3-12175454

    5.11.2021

    ”Jalasjärven riistanhoitoyhdistyksen……
    Eteläpohjalaisyhdistyksen lähes 90 hirvenkaatolupaa on tältä syksyltä jo käytetty vain parin jahtiviikonlopun aikana, ja nyt päätettiin ottaa käyttöön myös 35 pankkilupaa.”

    Käytössä on siis:
    90 ”peruslupaa”
    35 ”pankkilupaa”

    Kuvakaappaus Luken verotussuunnitelmasta 2021 aloituksen jälkeen kommenttikentässä. Jalasjärven Rhy on kahdella eri hirvitalousalueella PO1 ja RP-PO3.

    Luken alaraja
    PO1: 39
    RP-PO3: 46

    Alaraja yhteensä: 85 (korjattu 95->85, Timpan huomattua virheen)

    Luken yläraja
    PO1: 56
    RP-PO3: 66

    Yläraja yhteensä: 122

    Uutisen mukaan Rhy:llä on 90 peruslupaa ja 35 pankkilupaa. Pankissa siis 28% kokonaislupamäärästä.

    Luken verotussuunnitelman alaraja on 85. Jalasjärven ”perusluvat” loppuivat jo 90 hirven jälkeen. ”Perusluvilla” päästään verotushaarukan alarajalle. Pankkiluvat eivät siis ole ylimääräisiä, verotussuunnitelman ylittäviä lupia.

    Laskin lisäksi parin riistakeskusalueen kaikkien riistanhoitoyhdistysten Luken suunnitelmien ylärajat yhteen ja vertasin sitä riistakeskusalueelle myönnettyyn pyyntilupien kokonaismäärään. Mitään Luken haarukan ylärajaa ylittävää lupamäärää ei löytynyt.

    Luken verotussuunnitelma löytyy Riistahavainnot.fi-> sorkkaeläimet-> ajakohtaista. Verotussuunnitelman ohje-välilehti kertoo:

    ”Suunniteltu pyyntilupamäärä sisältää myös mahdollisten pankkilupien osuuden”.  Alla kommenttikentässä kuvakaappaus ohjeesta.

    Riistakeskuksen julkaisema Metsästäjälehti jaetaan kaikille metsästäjille. Artikkelissa ”Yhteisluvan ja pankkilupien hyödyt” 16.3.2021 Riistakeskus valistaa kaikkia metsästäjiä:

    ”Pankkiluvat ovat yli laskennallisen verotustarpeen olevia ns. ylimääräistä lupia.” Alla kommenttikentässä kuvakaappaus lehdestä.

    Riistakeskus on julkisokeudellinen laitos, joten sen jakamaa tietoa pidettäneen luotettavana. Myös muissa lehdissä kuvataan yleisesti pankkilupia ”ylimääräisinä lupina”.  Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kyseessä on ns ”vaihtoehtoinen fakta”.

    ”Ylimääräisten lupien” käyttöön lienee korkea kynnys, koska niiden ajatellaan leikkaavan kantaa suunniteltua enemmän. Saattaa olla merkittävä syy, jos tavoitekantaan ei päästä.

  • Planter

    Punkalaitumen sanomat
    09.09.2021 Peuraluvat eivät lopu Punkalaitumella kesken……

    ”Valkohäntäpeuran kaatolupia on Punkalaitumen yhteisluvan viidelle osakkaalle myönnetty seuraavasti: Metsästysseura Haukka 770 kpl, Jalasjoen Metsästysseura 642 kpl, Punkalaitumen Metsästysseura 514 kpl, Kanteenmaan Metsästysseura 321 ja Metsästysseurue Kotka 128.”

    Kim: ”2575 on vhp lupia..”

    Ne 200 lienevät sitten pankkilupia, jotka otetaan käyttöön, jos ilmenee tihentymiä.

    suorittava porras

    Lieneekö virhe termistössä? Yhteisluvalle myönnetty kokonaislupamäärä voi olla 2575 ,josta jaettu (osakkaiden keskinäisen sopimuksen perusteella) edellä mainitut kappalemäärät kullekin osakkaalle ja jakoperä on jätetty pankkiin mahdollisia tihentymiä varten.

    Pankkijärjestelmää tuskin kannattaa sen isommin moittia. Sen avulla on saatu näkyviä tuloksia aikaan. Valkohäntien puolella pankkiluvat eivät ole vertailukelpoisia hirvilupiin nähden ,koska kannan arviointi on vasta alkutekijöissään ja arviointimenetelmät hakevat muotoaan. Mahdolliset virheet johtuvat arviosta ,ei järjestelmästä.

    Pikkuisen on taas kalahtanut kirves kiveen avaajan muotoillessa otsikkoa. Pankkilupa on ylimääräinen silloin ,jos metsästäjien arvio alueensa tilanteesta ei edellytä sen käyttämistä. Monessa paikassa on suuria vaikeuksia saada metsästäjät hakemaan edes luken suosittelemaa minimilupamäärää. Ison väännön seurauksena päästään arviohaarukan ylärajoille ,kun erotus laitetaan pankkiin. Näytti muuten menneen avausesimerkissä pari lupaa ylikin arvioidun maksimimäärän.

    PS. Jossakin tosiaan lupahirvet kaatuvat parissa viikossa. Oma seurani on sitävastoin ollut maastossa 18 päivää ja silti pari varsinaista pyyntilupaa on käyttämättä. Pankkiluvat eivät käy edes mielessä. Niitä on käytetty jo muutaman edeltävän vuoden aikana eikä voimakkaampi verotus ole enää tarpeen.

    mehänpoika

    Vai ei ”voimakkaampi verotusole enää tarpee”?

    Kyllä metsästysorganisaatioiden pitäisi katsoa hirvikannan koon hallintaa avarammin:

    Metsät kuusettuvat edelleen entistä vauhtia, kun laajoilla alueilla metsänomistajat eivät hirvituhojen pelossa istuttaa uudistusaloille muuta puulajia kuin pienemmän hirvituhoriskin omaavia kuusen taimia. Ei ymmärretä edes sitä, että sellaisella politiikalla vähenee hirviltäkin jatkuvasti talvilaitumia, metsien monimuotoisuuden vähenemisestä puhumattakaan.

    Ilmaston edelleen lämmitessä aiheutetaan tällaisella hirvipolitiikalla tulevaisuudessa kuusikoihin runsaasti seurannaistuhoja, jotka aiheuttavat lisääntyvästi hiilidioksidipäästöjä. Esim. kesän kuivien kausien yleistyminen lisää kuusikoissa herkästi metsäpaloja. Pitäisi ymmärtää, että ilmastokriisi on jo olemassa.

    Maanteillämme saa jokainen autoilija ajaa ”sydän kurkussa” pelätessään hirvien ilmestymistä valokeilaan. Hirvieläinkolarit ovat olleet selvässä kasvussa, ja silti puolustellaan pankkilupia ja niiden tärkeyttä.

    MMM ei mielellään ohjaa riistakeskuksia lupa-asioissa, koska silloin vastuu lupapolitiikan oikeudellisuudesta siirtyisi takaisin ministeriöön. Siellä halutaan olla vastuusta vapaita. Tarvitaan pikainen VTV:n päivittämä hirvitarkastus vuoden 2005 tarkastuskertomuksesta, ja hirviongelman käsittelyn vieminen Eduskunnan käsiteltäväksi.

    Pankkiluvat ovat pieni mutta tärkeä asia nykytilanteessa. Sen ratkaiseminen pitäisi tapahtua MMM:n mahtikäskyllä, ilman jatkuvia mielipidekirjoituksia.

     

    Kalle Kehveli

    Suorittavan hirviporukan pitäisi tulla minulle oppiin. Kaikkia hirviä ei saa ammuttua autossa istumalta.

    Perassic Park

    Hirvilupia on laajoilla alueilla jo vuosia myönnetty tolkuttomia määriä kantaan  Mielestäni Suomessa voisi aivan hyvin ja kestävästi olla kaksinkertainen määrä hirviä!

    -Hirviä ei ole ollut yhtä vähän sitten 70 -luvun alun.

    VHP:n tilanne on osassa maata ylisuuri, mutta eläin ei ole kova vaeltaja.  Leviää siis heikosti vaikka kanta olisi tiheä.

     

    suorittava porras

    Kallelle:   Jo0…ei. Viimeinen otus , joka sattui kohdalleni, väisteli onnistuneesti passimiehiä kusi tuntia koira kintereillään. Ei tullut pusikoista edes näytille. Vihdoin erehtyi illan jo hämärtyessä ylittämään kapoisen tielinjan ja törmäsi ”projektin” loppuvaiheessa luotiin. Yksi riitti.

    Kaikkia kohdalle osuvia hirviä ei ammuta , kun jahti kohdistuu vasoihin. Suunnitelman määrästä puuttuu vielä lähes puolet. Aikuiset on jo kaadettu.

    Mehänpoika voisi vaihtaa kalentereitaan  toistakymmentä vuotta tuoreempiin. Vuoden 2005 vtv:n raportin seurauksena on luotu nykyinen hirvikannan hoitosuunnitelma ja oma riista-järjestelmä . Näiden avulla ollaan päästy valtakunnallisesti varsin siedettäviin tiheyslukuihin verrattunan vuosituhannen vaihteen tilanteeseen. Hirviä on puolet vähemmän. Jossakin puhutaan vielä laajemmasta vähenemisestä.

    Jos nyt joku ei  saa istutettua ja kasvamaan oikeita puita niille sopivalla maaperällä on peiliin katsomisen paikka. On siis kyse siitä , uskooko huru-ukkojen päähänpinttymiin vai reaaliaikaiseen kerättyyn tietoon.

    PS.Hirvien määrää on pudotettu reippaasti siitäkin ajasta (2015), kun kannanhoitosuunnitelma tuli käyttöön . Onko vastaavaa kehitystä tapahtunut taimikonhoitojen kohdalla? Suunnilleen samaan aikaan alettiin myöntää tukea taimikoiden varhaisperkauksiin . Tästä huolimatta hoitorästit vain kasvavat ja metsän myöhempi kehitys vaarantuu huomattavasti todennäköisemmin ,kun muutaman nelijalkaisen metsänelävän aterioinnin seurauksena.

    oksapuu

    Sopii vilkaista tuonne lukijoiden kuvien puolelle…

    Voidaan sitten puhua lisää huru-ukkojen päähänpinttymistä…

    suorittava porras

    Vuosituhannen vaihteen aikaankin saatiin hyviä männiköitä aikaiseksi . Miksi se olisi näissä olosuhteissa vaikeampaa? Yksi pääsky ei kesää tee.Kuvassa voi olla vaikka metson vioittama taimi. Syö mäntyjen latvasilmuja pesänsä ympäriltä jopa 400 kpl pesinnän aikana. Pieni paikallinen kaurispopulaatiokin voi aiheuttaa vastaavia ongelmia.

    Kun verrataan hirvien aiheuttamia riskejä esimerkiksi tuuli-ja lumituhoihin tai erilaisten hyönteisten aiheuttamiin kasvutappioihin, ovat hirvien aiheuttamat riskit minimaalisen pienet tänä päivänä.Harmittaa , jos kohdalle osuu , mutta usumatodennäköisyys on kokonaisuus huomioon ottaen vähäinen. Korkeintaan puolet verrattuna vuosituhannen vaihteen tilanteeseen.Poislukien Varsinais-Suomi.

    mehänpoika

    Vuosituhannen vaihteen tilannetta on järjetöntä ottaa jatkuvasti esille. Tilanne näkyi hälyttävästi mm. hirvikolaritilastoissa.

    Kun ”hirvenruokaa”, mäntyä ja rauduskoivua, ei ole pitkiin aikoihin enemmälti kannettu hirvien syötäväksi, niin talvilaidunalueet, männyntaimikot, ovat todella harvemmassa. Nyt niille kävisi suurelle osalle ”köpelösti” nykyisilläkin hirvikannoille, vaikka kannat olisivatkin harventuneet.

    Siis nykytilanne vaatii huomattavasti takavuosia pienemmät tavoitetiheydet. Se on hirvimiesten ja organisation oma syy. Talvilaitumet ovat huvenneet. On järjetöntä nykytilanteessa säästää tarkoituksella pankkilupia. Kuka ne lienee keksinytkin. Ei ainakaan metsänomistajat!

    suorittava porras

    Ei tartte säästää ,kun ei ole mistä ottaa. Hirvikanta on jo vinoutunumassa kovaa kyytiä ,kun vasojen puuttuessa ammutaan uros ja jätetään naaraat rauhaan. Osa luvista jää muutenkin käyttämättä.

    Vasatuotto on tekijä ,joka ohjaa metsästystapapahtumia. Tämä tosiasia ei muuksi muutu. Vasojen vähetessä naaraita säästellään ja metsästysinto laskee. Kuluu viisi vuotta ja taas päästään leikkaamaan paisuvaa kantaa. Ennen kului kymmenen vuotta ja silloin oltiinkin jo oikeiden ongelmien keskellä. Nykyjärjestelmä loiventaa edellä mainittua aaltoliikettä eikä tilanne pääse kehittymään hallitsemattomaksi. Tosin sekin voi tulla vastaan , jos hirvijahti menettää kiinnostavuutensa. Riistakannan pieneneminen on monelle hyvä syy vaihtaa harrastusta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 229)