Pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä pyyntilupia

Tämä aihe sisältää 229 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 10 kuukautta sitten Planter toimesta.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 229)

1 2 3 … 18 19 20 21 22 23

Pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä pyyntilupia

Lähetetty: 26.12.2021, 14:45
Merkitty: hirvielänten pyyntiluvat pankkiluvat

Useissa keskusteluketjuissa on kiistelty ovatko ”pankkiluvat” Luken tekemän verotussuunnitelman ylittäviä ”ylimääräisiä” pyyntilupia. Verotussuunnitelmalla pyritään alueellisen riistaneuvoston sopimaan hirvikantaan alueella. Kuitenkaan kukaan ei ole esittänyt mitään näyttöä suuntaan tai toiseen. Tehdään asia nyt kerralla selväksi julkisiin tietoihin pohjautuvalla selkeällä esimerkillä.

Poimitaan uutisvirrasta Ylen uutinen tämän vuoden marraskuulta ja verrataan siinä esitettyjä pyyntilupamääriä Luken tämän vuoden verotussuunnitelmaan.

https://yle.fi/uutiset/3-12175454

5.11.2021

”Jalasjärven riistanhoitoyhdistyksen……
Eteläpohjalaisyhdistyksen lähes 90 hirvenkaatolupaa on tältä syksyltä jo käytetty vain parin jahtiviikonlopun aikana, ja nyt päätettiin ottaa käyttöön myös 35 pankkilupaa.”

Käytössä on siis:
90 ”peruslupaa”
35 ”pankkilupaa”

Kuvakaappaus Luken verotussuunnitelmasta 2021 aloituksen jälkeen kommenttikentässä. Jalasjärven Rhy on kahdella eri hirvitalousalueella PO1 ja RP-PO3.

Luken alaraja
PO1: 39
RP-PO3: 46

Alaraja yhteensä: 85 (korjattu 95->85, Timpan huomattua virheen)

Luken yläraja
PO1: 56
RP-PO3: 66

Yläraja yhteensä: 122

Uutisen mukaan Rhy:llä on 90 peruslupaa ja 35 pankkilupaa. Pankissa siis 28% kokonaislupamäärästä.

Luken verotussuunnitelman alaraja on 85. Jalasjärven ”perusluvat” loppuivat jo 90 hirven jälkeen. ”Perusluvilla” päästään verotushaarukan alarajalle. Pankkiluvat eivät siis ole ylimääräisiä, verotussuunnitelman ylittäviä lupia.

Laskin lisäksi parin riistakeskusalueen kaikkien riistanhoitoyhdistysten Luken suunnitelmien ylärajat yhteen ja vertasin sitä riistakeskusalueelle myönnettyyn pyyntilupien kokonaismäärään. Mitään Luken haarukan ylärajaa ylittävää lupamäärää ei löytynyt.

Luken verotussuunnitelma löytyy Riistahavainnot.fi-> sorkkaeläimet-> ajakohtaista. Verotussuunnitelman ohje-välilehti kertoo:

”Suunniteltu pyyntilupamäärä sisältää myös mahdollisten pankkilupien osuuden”. Alla kommenttikentässä kuvakaappaus ohjeesta.

Riistakeskuksen julkaisema Metsästäjälehti jaetaan kaikille metsästäjille. Artikkelissa ”Yhteisluvan ja pankkilupien hyödyt” 16.3.2021 Riistakeskus valistaa kaikkia metsästäjiä:

”Pankkiluvat ovat yli laskennallisen verotustarpeen olevia ns. ylimääräistä lupia.” Alla kommenttikentässä kuvakaappaus lehdestä.

Riistakeskus on julkisokeudellinen laitos, joten sen jakamaa tietoa pidettäneen luotettavana. Myös muissa lehdissä kuvataan yleisesti pankkilupia ”ylimääräisinä lupina”. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kyseessä on ns ”vaihtoehtoinen fakta”.

”Ylimääräisten lupien” käyttöön lienee korkea kynnys, koska niiden ajatellaan leikkaavan kantaa suunniteltua enemmän. Saattaa olla merkittävä syy, jos tavoitekantaan ei päästä.

Tekijä
Planter

Teema Harrastukset

Visakallo 19.1.2022, 07:03

Riistakeskuksella on näköjään samantapainen systeemi kuin esim. verottajalla, Kelalla, pankeilla ja vakuutusyhtiöillä. Niissäkin asiaan yhteydenotto välitetään yhdestä paikasta käsiteltäväksi eri puolille valtakuntaa, ja aika usein myös valtakunnan ulkopuolelle.

Gla 19.1.2022, 07:34

Ihan normaalia on käyttää alihankkijoita. Esimerkiksi ely-keskus ei auraa tai rakenna teitä, vaikka hommaa hallinnoikin. Tilaa työt urakoitsijoilta. Ehkä Riistakeskuksella on sama systeemi? Vastuun päätöksistä asiakkaan suuntaan kantaa silti Riistakeskus, koska asiakkaalla ei ole sopimusta alihankkijan kanssa.

A.Jalkanen 19.1.2022, 07:43

Jos tarvitsee tehdä vain yksi päätös per rhy, päätöksiä on aika kohtuullinen määrä. Siis seurojen hakemukset niputetaan yhteen. Järjestelmän voi myös automatisoida niin että tietyt vaatimukset täyttävät hakemukset hyväksytään aina, ja vain esimerkiksi Luken suosituksesta poikkeavat tarkastetaan manuaalisesti. (Nythän tuota vois koettaa kysyä kun on riistawebinaari kohta…)

suorittava porras 19.1.2022, 08:53

Ei niitä hakemuksia mitenkään tarvitse niputtaa. Jokainen luvanhakija syöttää hakemuksen omariistaan itsenäisesti. Luvanhakija voi edustaa seuraa tai muiden osakkaiden valtuuttamana osakasseuroja. Eli henkilön nimellä toimiva seura jättää lupahakemuksen yksin ,mutta esim. paikkakunnallani tarvitaan vain yksi hakemus /12 seuruetta ,kun kyseessä on yhteislupa ja toinen yksityisen seuran tekemänä. Edellinen haki ja sai 100 pyyntilupaa /42000 ha ja jälkimmäinen sai 7/2000 ha. En tiedä ,paljonko lie hakenut.

Puuki 19.1.2022, 09:04

Asiasta en juuri mitään tiedä,niin kysyn ;mikä niiden rhy;n tehtävät sitten on ? Luvista päättää siis oletuksen mukaan riistakeskus . Välikätenä on rhy vai onko ? ( Konsta Pylkkänenkin ihmetteli mikä se on se välikäsi ?)

Riistaruokinta on tehty erityisen edulliseksi, jos haluaa sitä tehdä . On mm. Hirvi-Peura ym. rehu-siemenseoksia tilattavissa ja tukea tullee muistaakseni 300 €/ha EU:lta tai jostain, kun perustaa riistaruokintapellon. Siitä ne isot vhp:en määrät ja hirvieläintuhot keskittymisalueilla johtuu pääosin. Se on useimmissa tapauksissa kannattavampaa perustaa riistapelto kuin kasvattaa metsää.

suorittava porras 19.1.2022, 09:48

Googleta ”rhy:n tehtävät”.

Planter 19.1.2022, 10:05

Jos ei tiedä asiasta mitään pitää selvittää.

Selvitin aikanaan kuka/ketkä tekee päätöksen siitä, ettei lupia tule tarpeeksi seuralle, jolla on metsästysoikeus maihini. Metsänomistajan on hyvä tietää kuka paikallistasolla tekee päätöksen puolestasi, mitä uudistusmenetelmiä voit käytttää. Se tuli siinä samalla, kun ihmettelin, miksi tavoitetaso ei ole sitä mitä on sovittu.

Tuossa hyllyssä on Metsälehden numero 3/2017. Siinä on ehkä paras julkinen selvitys uuden hirvikannan säätöjärjestelmän lupaprosessista. Kannattaa katsoa siitä, jos ei tiedä mitään.

Metsälehti haastatteli siinä Jani Körhämöä. Hirvikannan hoitosuunnitelma kertoo näin:

”Suomen riistakeskuksessa hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelusta vastasi projektipäällikkö Jani Körhämö. ”
Voisi kuvitella, että hänellä on paras kompetenssi aiheessta.

Sivulla 17 tässä keskustelussa on kuvakaappaus Metsälehden kyseisestä haastattelusta, jossa Körhämö kertoo näin:

”Kun riistanhoitoyhdistykset ovat keskustelleet alueen luvanhakijoiden kanssa alueen pyyntilupamääristä, luvanhakijat, yleensä metsästyseurat, arvioivat tarvittavan lupamäärän ja jättävät hakemuksensa riistanhoitoyhdistystykselle…..Lopullisen päätöksen tekee Suomen riistakeskus. Siinä tehdään normaali hallintopäätös harkintoineen. Yhtenä ohjaavana tekjänä päätöksissä on hirvitalousalueelle tehty verotussuunnitelma, Körhämö sanoo.”

Tuntuu järkeenkäyvältä, että paikallistasolla (rhy) arvioidaan seuroille tulevat luvat ja pääkonttorissa katsotaan, että koko potti toteuttaa hirvitalousalueelle hyväksytyn suunnitelman. Hakemukset eivät sähköisenä aikana tietenkään fyysisesti kulje mihinkään. Ne tallennetaan riistakeskuksen hirvitietokantaan tai mikä sen nimi lieneekään, siinä mielessä ne ”lähetetään riistakeskukseen”. Niihin hakemuksiin sitten on joillan tahoilla oikeudet lukea, antaa lausuntoja, korjata. Körhämön mukaa rhy:illä.

Kun siteerasin suoraan Körhämöä, se aiheutti ihmeellisen palauteryöpyn. Miksi?

”Pyyntilupahakemukset osoitetaan suoraan riistakeskukseen. Eivät poikkea missään välillä . Tämä on lukutaitoisen helppo tarkistaa.

Käyhän sieltä riistakeskuksen sivulta tarkistamassa ,äläkä levitä väärää tietoa. Hakemukset menevät suoraan sinne . Voi myös tarkistaa rhy:n tehtävät osiosta.

Luulosi ei tälläkään kertaa vastaa todellisuutta. Aika perusteellisesti olet jälleen kerran maalannut itsesi nurkkaan.

No kun ei ohjaudu rhy:lle!Usko jo ennen ,kun nolaat itseäsi vielä lisää.”

suorittava porras 19.1.2022, 10:21

Kuten jo useampaan kertaan olen todennut, lupahakemukset jätetään omariistan kautta riistakeskukselle. Verotussuunnitelman laatimisen jälkeen rhy:llä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lupaprosessiin. Se saa ainoastaan tiedon haetuista luvista ilman vaikutusmahdollisuuksia tapahtuneeseen. Taisi olla vuosi 2019,kun rhy ei enää voinut/tarvinnut antaa lausuntoja lupahakemuksen liitteeksi.Tämän muutoksen Planter haluaa sitkeästi lakaista maton alle ja perustaa näkemyksensä luuloihin tai vanhentuneeseen tietoon .

Jokainen luvanhakija tekee lupahakemuksen oman näkemyksensä mukaan. Edellä esille tuomassani esimerkissä yhteisluvan osakkaat päätivät yhdessä hakea 100 pyyntilupaa/42000 ha ja yhteislupaan kuulumaton 7/2000ha oman harkintansa perusteella. Riistakeskus hyväksyi molemmat vaihtoehdot sellaisenaan.

Puuki 19.1.2022, 10:22

Sitähän minäkin , että oli se jo jossain sanottu suomeksi mutta ei kelvannut kaikille , niin meinasi uudestaan mennä epäselväksi. TY Planter selvennyksestä. Ja suorittavalle samoin.

Verotussuunnitelman tekkee käytännössä siis kunkin alueen rhy ja rh-keskus lopulta päättää hyväksytäänkö se sellaisenaan.

suorittava porras 19.1.2022, 10:40

Verotussuunnitelma ja haetut luvat voivat poiketa toisistaan molempiin suuntiin. Seura luonnollisesti ja toivottavasti pyrkii sitä noudatttamaan ,mutta kukaan ei kiellä hakemasta lupia siitä poikkeavalla tavalla. Edellä esittämässäni tapauksessa yhteislupaan kuulumaton seura haki ja sai tuplamäärän pyyntilupia pinta-alaan suhteutettuna rhy:n verotussuunnitelmaan verrattuna. Saako vastaavia määriä jatkossa ,voi olla toinen juttu. Pyyntilupaehtojen uros-/naarassuhde oli lipsahtanut päälaelleen. Oli ammutta kolme sonnia ja yksi naaras,vaikka suhde olisi pitänyt olla päinvastoin. Tässä tyyppiesimerkki siitä, miksi hirvikanta vääntyy naarasvoittoiseksi. Ei siis noudateta pyyntiluvan ehtoja. Yhteisluvan kohdalla suositusta sukupuolijakauman suhteen noudatettiin.