Mitäpä sitä veroja makselemaan, kun lainaa saa maailmalta otettua, ainakin jonkin aikaa, pienellä korolla. Sitten jos ja kun korko kohoaa, niin pitää tehdä kreikat ja ulkoistaa maksut yhteisiksi kaikille veronmaksajille, tai pankithan sen tekee, ei valtiot. Niinkö tuo menenee täälläkin ?
En tiedä tarkkaan, miten metsärahastot tuottoarvionsa laskevat, mutta ei homma toimi niin, että koko ajan ostetaan lisää metsää. Jos tämä olisi mahdollista, sitten kai yhteismetsienkin kannattaisi sijoittaa metsätulot aina uuteen pinta-alaan eikä maksaa osinkoja? Tuoton voisi laskea vaikka niin, että joka vuosi merkitään metsän arvon muutos taseeseen (arvo vuoden alussa – hakkuut + kasvu). Tuottoprosentti on arvon muutos per sijoitettu pääoma.
Rahastoihin yleensa tulee sisään enemmän rahaa kuin maksetaan ulos. Yhteismetsien tarkoitus tuottaa omistajilleen tuloa, koska ne omistavat osakkaat. Rahaston omistaa pankki ja niiden tarkoitus on tuottaa voittoa pankille, vaikka rahasto ei tuottaisi mitään pankki perii kulunsa. Rahastot toimivat byramidihuijauksen tapaan, kun uutta rahaa tulee sisään liiketoiminnalla ei ole mitään merkitystä.
Kerro joku rahasto joka ostaa koko ajan lisää metsää. Minun tuntemani toimivat niin että kun budjetti on käytetty, metsän osto loppuu ja rahaston merkintä loppuu. Kuten muissakin rahastoissa.
Kuulostaa metsärahastot ilmanaikuisilta. Enempi pankkia kuin ihmisiä varten.
Jos on vaikka 30tn ylimäärästä niin kannattas ostaa vaikkapa upm:ltä 100tn hyvin hoidettu ja hyvällä kehitysluokka rakenteella oleva metsäpalsta. Josta saisi vaikka hakkuutuloina puolet kauppasummasta. Velkavipua ei tarvis kun tämän parikymppiä. Voisi käyttää palstan ostossa ja hoidoissa ammattilaisia niin varmasti olisi tuotto parempi.
Minä en tiedä milloin jonkin rahaston merkintäaika on loppunut, että uusia osuuksia ei myytäisi. Näyttää esim. s-pankilla olevan jatkuvasti mahdollista merkitä metsärahaston osuuksia neljä kertaa vuodessa. Rahamarkkinoille luodaan kokoajan uutta varallisuutta kupla kasvaa, kunnes taas jokupäivä alkaa romahdus, kun ihmiset haluaisivat nostaa rahansa pois eikä sitä todellisuudessa ole. Kaikki. pörssiarvot ovat virtuaalisia, osakkeiden arvosta 80% on fiktiota ja 20% faktaa.
Itse olen ostanut kaksipalstaa Bonvestalta 25ha ja 70ha. Kummatkin varsin hyviä ostoksia. Hakkuilla kuittasin kauppasummasta pienemmällä puolet ja isommalta yli puolet. Sijoitetun pääoman saa kummaltakin palstalta takaisin kymmenessävuodessa mikä on minulle tärkeää ostaessani palstoja. Enkä harrasta ites mitään ryöstöhakkuita.
Ei se pakko ole Bonvestalta olla voi ostaa muualtakin. Mutta kyllä markkinoilta hyviä löytyy kun vaan osaa etsiä ne.
Hyviä kommentteja palstalaiset on tuonutkin esille tästä aiheesta. Pankkien myymät metsärahastot on lupaamassa tuottoa yli normaalin metsäntuoton. Perusteena siellä tuntuu olevan puupohjaisten tuotteiden lisääntyvä käyttö, maa-ainekset kivi ja sorat, tonttimaa kohteet, vesistön rantakiinteistöt ja hakkuutulot tiloilta.
Kehitysluokkajakauma esim. OP:n hankkimilla tiloilla on painottunut voimakkaasti taimikkovaihe ja kasvuvaiheessa n. 37 %, arvokasvuvaihe n. 60 % ja loput 3 % uudistamisvaiheessa olevia metsiä. Kantoraha tuloilla luvattu tuotto n 6% taitaa näissäkin jäädä haaveeksi pitemmällä aikavälillä.
Nyt kesäkuun alussa on OP:tä tulossa uusi OP Metsä Obligaatio, joka sisältää kolmen suuren metsäfirman osakkeista muodostuvan osakekorin, tässäkin on ehkä vaarana pankin omat kulut ?, jää nähtäväksi !
>Eikös ainakin listaamattoman yrityksen omistaja saa yhteisöveron maksettuaan nostaa jonkin verran verottomia osinkoja, tietty osuus nettovarallisuudesta?
>Saa,
Ei saa. Tuo päättyi jo useampi vuosi sitten. Listaamattomasta yhtiöstä nostetusta osingosta 25 % on verotettavaa pääomatuloa ja loput verovapaata, joten käytännössä 7,5 % vero osingosta. Näin silloin, kun osinko ei ylitä 8 % yhtiön nettovarallisuudesta eikä osinko euroissa ylitä 150000 euroa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.