Tietää, että lasissa alkaa hiekka loppua ja tuolit vähetä, kun Tornator tekee koijaamot. Voi toki olla ettei SE halua ottaa puun saatavuuden suhteen riskiä.
PerassicPark kuvasi aika hyvin metsärahastoihin liittyvän likviditeettiongelman (sama tietysti asuntorahastoissa yms. erikoisrahastoissa). Rahoja ei saa ulos ennen kuin omaisuutta on saatu lihoiksi. Ja siihen voi häiriötilanteessa pitkään eikä realisointihinnasta ole juurikaan tietoa.
Jos ajatellaan metsän keskimääräisen tuoton olevan 3-4 %, niin hallinnointipalkkiota voisi mainostaa myös lauseella: ’Viemme vain 50 prosenttia tuotosta vuosittain’ (+merkintäpalkkio+lunastuspalkkio) Menisikö kaupaksi? Mutta sitähän tuo 1-2 prosenttia hallinnointipalkkiota pitkälti tarkoittaa. Nollakoroilla tuottoa voi vivuttaa, mutta normaalikoroilla ei, korkea korkotaso vie korkoina enemmän kuin metsä kasvaa tuottoa.
Metsään sijoittaminen on sen verran matalan tuottotason puuhaa, että siinä on syytä pitää kulut matalana ja ylimääräiset tahot poissa tuottoa jakamasta.
En sijoittaisi tuon United Bankersin rahastoihin euroakaan, sehän on yhtiö, johon omistajat tuskin ovat sijoittaneet enää euroakaan omia rahojaan, kaikki lienee tuossa listautumisannissa rahastettu. Tuollainen yhtiö ei tarvitse toimiakseen kuin vuokratilat ja muutaman kirjoituspöydän ja läppärin. Rahat on saatu hyväuskoisilta sijoittajilta. Uhtiön metsärahastoihin mummot ovat sijoittaneet yli 200milj€. Kun rahaa on liikaa oli pakko sijoittaa Kainuun korpiinkin. UPM ilmeisesti sai metsistään n,40milj€ eli vajaa 2000€/ha. Yhtiöllä ei mitään riskiä ole toimissaan, se on sijoittajilla. Kun korot on nollissa ihmiset etsivät epätoivoiseti tuottoja rahoilleen ja Bankersit kiittävät. Tällä yhtiöllä ei ole pankin kanssa mitään tekemistä, vaikka tuolla nimellä sellaista kuvaa yritetään antaa, kyseessä on hyvä suomalainen liikeidea.
Tuollainen sijoitusrahasto saa sijoittajiltaan rahaa ilmaiseksi tai ihmiset vielä maksavat siitä, että saavat laittaa rahojaan siihen. Tähän on tultu, kun korot on painettu nollaan eikä pankkien tarvitse maksaa rahasta tallettajille. Nykyään joutuu maksamaan siitä, että joku suostuu ottamaan sijoituksia vastaan. Sijoitusmarkkinat romahtavat yleensä 10v välein, kun kaikki näyttää liian hyvältä, on aika myydä osakkeet.
Entäpä jos metsärahasto ei olisikaan rosvo vaan rehellinen toimija. Ehkä se voisi kuitata 1-2% hallinnointipalkkion mittakaavaedulla? Tekemällä 5000 m3 puukauppoja kantohinta saattaa olla 1€ suurempi (1-2%), kuin keskimääräisellä yksityismetsänomistajan 500 m3 kaupalla?
Planterin kaltaisen logiikan omaaville rahastoja saadaankin myytyä. Mutta kun hallintopalkkio kohdistuu koko rahaston puuston arvoon eikä vain puukauppoihin.
Moteiksi käännettynä esimerkki: rahastot myyvät 10000 kuutiota puuta. Sen tuloista 5000 kuution edestä menee rahastoyhtiölle palkkiona, 1000 motin edestä tehdään oikeaa työtä (taimikonhoitoja yms.). Loput 4000 kuutiota jakaantuvat verottajalle ja tuottoina osuuksien omistajille. Kato on välissä aikamoinen. Ei siinä euro motille lisähintaa paljon lämmitä.
Suoralla metsäsijoituksella ei ihan noin paljon vedetä välistä, vaikka hoitaisi mahdollisimman kalliilla hoitosopimuksellakin.
Älä hyvä ihminen nyt nimeä logiikkaa noin, ei saada myytyä.
Meidän kannattaisi pohtia kannattako levittää tietoa, ettei metsärahastoihin kannata sijoittaa? Onko yksityisille metsänomistajille hyödyksi vai haitaksi, että rahastot ovat tulleet markkinoile? Ainakin, jos aikoo myydä metsätilan tai tiloja, niin rahastojen tulo on nostanut hintoja, mutta jos aikoo ostaa lisää, niin se on haitaksi. Mitä sitten vaikuttaa puun hintaan, kun suuria myyjiä tulee markkinoille?
Rehellisyys maan perii,on vanha kulunut sanonta.On hyvä ,että hiukan kriitistä keskustelua metsärahastoista käydään.Kyllä he itse osaavat hyvät puolet kertoa ja hyväuskoisia sijoittajia näyttää piisaavan.Mitä tulee puun hintaan ja tarjontaan, aika näyttää.Isoimmat metsäomistusmuutokset olleet ,Upm pääasiassa kainuusta myynyt ja rahastot ostaneet.Todennäköisesti rahastot myyvät puuta reippaaminen,niin kauan kuin piisaa,sitten taitaa loppujen lopuksi sama puumäärä pitkässä juoksussa markkinoille tulla,kun Umpin omistuksessakin aikaisemmin.Sama on puilla osoittekin,koska rahasto on usein tehnyt yhteistyösopimuksen näissä kaupoissa myyjäyhtiön puuhuollon kanssa.
Jos Kainuussa metsä kasvaa keskimäärin pari kiintoa vuodessa, tuosta 20000ha alueelta on myytävissä vuosittain puolet kasvusta, eli n.10000 m3, keskihintaan 40€ kiinto vuositulo on n.400000€, eli pääomalle tulee prosentin tuotto. Kaupassa voitti ainakin UPM:n osakkeenomistajat. Kun tämä United Bankers on pörssiyhtiö, jonka tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille nuo rahastojen omistajat on vain mukana rahoittamassa osakkeenomistajien bisneksiä, valitettavasti.
Olisiko siis kannattavampaa ostaa suoraan UB:tä eikä sen metsärahastoa? Riippuu osingon määrästä. Metsärahastoissa on se hyvä puoli, että ne ovat suuria metsänomistajia ja näin ollen vakaita puun myyjiä.
Mitä Suomesta vielä puuttuu, olisi Luonnonperintösäätiön tapainen ekometsärahasto, joka ostaisi metsää rauhoittaakseen sen hakkuilta. Etelä-Suomessa olisi kova tarve suojelualueille. Hirvieläinten metsästyksen toki pitäisi jatkua rauhoituksen jälkeenkin. Paras olisi vähintään 10000 hehtaarin yhtenäinen alue. Olisi kyllä hyvä tutkimusalue ekologeille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.