Ruotsissa maksettavan asumistuen määrä on tietääkseni alle puolet Suomessa maksettavasta määrästä (vaikka asukasluku kaksinkertainen). Lisäksi sitä maksetaan siellä lähinnä vain perheille. Toki vertailu Ruotsin kanssa on hieman vaikeaa kun siellä monet asuvat ns. insts asunnoissa. Asumistuen määrä on kasvanut hurjaa vauhtia niin paljon, että vähitellen sille täytyy jotain tehdä. Kyllä se menee sekä vuokralaiselle että vuokrananajalle.
Jos asumistukea ei Suomessa maksettaisi näin paljoa, se johtaisi pakosta ajan mittaan vuokrien suhteelliseen alenemiseen ja myös muuttoliikkeen odastumiseen.
Pörssiyhtiö United Bankers kertoi tiistaina, että UPM myy yli 21 000 hehtaaria metsää UB:n metsärahastoille. Pääosin Kainuussa sijaitsevan poikkeuksellisen suuren metsäalan kauppahintaa ei kerrottu.
UB Omaisuudenhoito Oy:n toimitusjohtaja Jani Lehti korostaa, ettei ammattimaisilla ostajilla ole varaa ylilyönteihin metsäkaupoissa.
”Kauppahinnat perustuvat tarkkoihin laskelmiin ja myös UPM:n kanssa tehty kauppa täyttää UB Metsän vuosittaisen 4–6 prosentin tuottovaatimuksen”, Lehti vakuuttaa.
UB:n Lehti puhuu erikseen vieraan pääoman käytöstä.
”Sehän on metsäsijoittamisessa keino, jolla voidaan hallitusti nostaa oman pääoman tuottoa. Korkojen mahdollinen nousu on huomioitu eri skenaarioissa.”
Tuottovaatimus pitää
Maanmittauslaitoksen hintatilastojen perusteella metsämaan hinta on noussut selvästi vuosina 2010–2018. UB:n Lehti esittelee metsäkiinteistömarkkinoiden hintatason kehitystä kuvaavaa indeksiä, josta tarjonnan ominaisuusmuutokset on poistettu.
Hän täydentää aineistoa julkisesti myytyjen metsätilojen kantohintaindeksillä, jota painotetaan puutavaralajittaisilla puumäärillä.
”Aineistoista voi nähdä, ettei tässä todellakaan puhuta kymmenien prosenttien hinnannousuista viime vuosina. Kantohintojen nousu on tukenut menneen vuoden nousua tuottovaatimuksen laskematta”, Lehti summaa.
Käytännössä puunhinnat ovat nousseet huomattavasti kiinteistöjen hintoja nopeammin. Kriitikot ovat tästä huolimatta väittäneet, että metsätilojen nousevat hinnat pilaavat tuotot.
United Bankers tuntee markkinat, koska sen metsärahastojen kokonaispinta-ala on yli 110 000 hehtaaria.
Vaatimatonta nousua
UB Metsän salkunhoitaja Kari Kangaslaskee, että metsämaan hinta on menneen kahdentoista kuukauden aikana noussut vain kaksi prosenttia.
”Metsäteollisuuden hyvä vire ja ennustettu lopputuotteiden kasvu pitkällä aikavälillä tukevat metsäsijoittamista. Lisäksi matala korkotaso ja haastava osakkeiden arvostustaso lisäävät vaihtoehtoisten sijoituskohteiden kysyntää”, Kangas mainitsee.
UB:n Lehti ja Kangas puhuvat siitä, kuinka ”metsien omistus ja hoito keskittyy pieniltä yksityisomistajilta ammattimaisempiin käsiin”. Uudessa ajattelussa osto- ja hoitoprosessit perustuvat optimaaliseen sijoitetun pääoman tuoton tavoitteluun.
Alaa tutkiva Suomen Sijoitusmetsät Oytulkitsee tilannetta niin, että ostot ovat ammattimaistuneet. Keskimääräistä parempi pärjääminen vaatii entistä tarkempaa maastoverifiointia, laskentamenetelmiä ja markkinahintaennusteita. Kyse on tuotto-ohjatusta metsänhoidosta.
Kiitoksia vaan, eipä tuossa ihmeitä ole omien kauppojen selittelyä. Tuo kauppasumma näkyy sitten aikoinaan UPM:n osarista. Kainuussa ei tietenkään ostopalstat tuota noita prosentteja joita tuossa vilautellaan.
Jätkä: ”On peräti omituinen tapa käsittää asiat niin, että asumistuki olisi vuokranantajille ylimääräinen tulon osa, joka jäisi tulematta, jos sitä ei yhteiskunnan taholta vuokralaisen asumiskustannuksista maksettaisi.”
Näin se vain Jätkä kuitenkin on. Tiedän asian oikein hyvin, kun olen kymmenet vuodet ollut vuokranantajana. Jos asumistukea ei olisi ollut, vuokratuloni olisivat jääneet huomattavasti pienemmiksi. Tilannetta voisi verrata lääkekorvausten vaikutukseen lääkkeiden hintaan. Vasta kun Virosta alkoi 90-luvulla saada aivan samat lääkkeet jopa alle puoleen hintaan, valtiovalta alkoi vähitellen herätä asiaan.
Kauppasumma näkyy kyllä miltei heti,maanmittauslaitokselta voi ostaa tiedon ja minkä kunnan alueella tila sijaitsee,niin kunnan/kaupungin talolla on julkisesti nähtäväksi saatavissa luovutettuiden kiinteistöjen hinnat.Itse käyn kotipaikkani kauppahintatiedot vuosittain katsomassa.
Hopon edellä lainaama UB- metsän salkunhoitajan haastattelu on mielestäni sarjassa,kenen leipää syöt,sen lauluja laulat.Metsäkiinteistöjen hinnat tuplaantuneet tällä vuosituhannella,puun hinta ei ole kuluvaa vuotta lukuunottamatta nousut.Metsärahasto tarvitsee lisää maksajasijoittajia,joten on kerrottava hyvistä tuotoista,jotka tulevat taitavien salkunhoitajien hyvistä kaupoista.Upm ei ole nykyisin halvan metsänmyyjä,joten ei pidä ihmetellä sitä päivää,kun metsärahaston tuotot hupenevat lähes tyystin salkunhoitajien/rahaston palkkioihin.
Visakallo. Vai pistetään normaalin – käypäisen vuokran päälle asumistuki, jos sellaiseen on vuokralainen oikeutettu?
Miksi te kadehditte vuokrataloyhtioen kovia tienestejä, mutta itkette omien vuokrienne kannattamattomuutta?
Älä yritä kusettaa. Porvarin häikäilemätön ahneus on kyllä niin suurta, että asumistukea saavalle – esim. työttömälle, pieneläkeläiselle, yksinhuoltajalle tai vaustaavalle, vuokra määritellään sen mukaiseksi, millä saadaan maksimi-asumistuet.
Jopa sisäoppilaitoksessa, jossa omistajana on kunta / kaupunki, ja opikelijoilta peritään vuokra soluasunnosta tms – lakseskellaan vtokra asumistuen maksimimäärien mukaan. Kysymyshän on käytössä olevista neliöistä ja käyttövarustuksesta. Asumistuki taitaa maksimissaan olla 85 prosenttia, kun kaikki muut ehdot täsmäävät, eli soluasunnossa samassa solussa voi asua kahdeksan opiskelijaa ja vuokraksi saaaan helposti 100 €/ lärvi. Opiskelijan osuus on 15 € /kk, mutta omistaja kiskoo luukusta 800 € /kk.
Asumistuki ja KEMERA pitäisi lopettaa HETI!
Vastikkeeksi opintotuki ja Kuitupuun kantohinta pitäisi nostaa kaksin – kolminkertaiseksi.
Osta Jätkä vain asuntoja ja laita vuokralle ja ala rikastua. Se on kaikille sallittua. Kun kaikki rahan ansaitseminen on niin helppoa, miksi olla köyhä katkera kommari, myös Kemera hakemuksia voi tehdä kun omistaa metsää ja tekee hoitotöitä.
Jätkän ei tarvitse enää rikastua. Oikeastaan pitää rikastumisesta haaveilevilta, Miksi he haluavat rikastua? olkoon se kuinka helppoa ja sallittua tahansa. Kääriliinoissa ei ole taskuja. Varsinkin polttohautauksen jälkeen on kaikki muuttunut tuhkaksi.
Mitä olen noita Kojamon kiinteistöjä nähnyt, en niihin vapaaehtoisesti muuttaisi. Paljon-60 luvulla rakennettuja kerrostaloja, jotka seuraavaksi räjäytetään. Kyllä tuon yhtiön pörssiin vienti tarkoittaa sitä, että pääomistajat sen rahastavat ja osakkeenomistajille jää jälkien siivous.
Rahastoyhtiön bisnes on myydä rahastoja. Jos se on metsään sijoittava rahasto ja sillä on säännöt esim. max. käteisen rahan määrästä, niin sittenhän sen täytyy ostaa lisää metsää. Hinnasta riippumatta. Aina täytyy muistaa, että eri taho omistaa metsät ja eri taho hallinnoi rahastoa. Hallinnoivalla ei ole varsinaisesti riskiä, vaan tuotto juoksee aina. Rahasto-osuuksien omistajat maksavat. Homma vähän sama kuin vanhassa Kummeli-sketsissä: ’Artisti maksaa*
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.