Alkanut hirvenmetsästys vähentää ymmärrettävävistä syistä keskustelijoita palstalta.
Olisi mielenkiintoisa kuulla illalla, miten paljon hirviä on nyt näkynyt, ja paljonko niitä on tänään kaatunut.
Kannatan pyyntiluvista luopumista valkohäntäkauriin osalta; sehän on haitallinen vieraslaji.
Hirvien sopivan kannan suunnitteluun puolestaan toivoisin lisää ulkoisvaikutusten huomioimista, eli kestävän metsästyksen ja riistanhoidon määritelmää pitäisi laajentaa. Ulkoisvaikutuksia ovat liikennevahingot, metsävahingot, riista-aitojen kulut sekä puutiaisten ja hirvikärpästen määrän nousu eli merkittävä haitta metsän virkistyskäytölle. Hirvien kokonaisroolia puutiaistaudeissa selvitetään.
Meidän kohdalla suurimman ongelman muodostaa hirvien muutto ja valtatielle rakennettu hirviaita. Tutkiat väittää että hirvet oppii muuttamaan vaelluksiaan mutta viellä noin 10 vuoden kokemuksella näin ei ole. Siinnä ei metsätalous paljon paina kun valtatie 5 suojataan hirviltä.
#”Kannatan pyyntiluvista luopumista valkohäntäkauriin osalta ”#
Niin , varsinaisen kauriin pyyntiin ei tarvita pyyntilupaa . Tämän takia tai tästä huolimatta kanta kasvaa reippaasti .
Jos pyyntiluvista luovuttaisiin , ei kukaan laskisi eikä määrittelisi hirvieläinkantojen kokoa . Metsästyskin vähenisi , kun ei olisi selkeitä määrällisiä kaatotavoitteita . Riittäisi , että saalista tulisi helposti . Ja sitähän tulee , kun kanta pikkuhiljaa kasvaa koordinoinnin puuttuessa .
Viimeksi mainitusta on kokemuksia 20 vuoden takaa . Tuolloin todettiin hirviä olevan niin vähän , että metsästystä rajoitettiin . Kuinka ollakaan 5 – 6 vuotta myöhemmin huomattiin (riistahallinto) lopulta hirviä olevan jo tolkuttomasti liikaa . Ilman riistahallinnon voimakasta panosta kannan alentamiseksi lupamääriä lisäämällä hirvien määrä olisi jatkanut kasvu-uralla vielä vuosia .
Käytettävissä olevat pyyntiluvat määräävät metsätyksen voimakkuuden . Jos lupakäytännöstä luovutaan , vanheneva metsästäjäkunta metästää vain huvikseen . Ei niin paljon , kun olisi mahdollista tai tarpeen .
Lupakäytäntö määrää myös kannan verotuksen ylimmän mahdollisen tason, joka on mielestäni nyt liian matala (siis pitäisi sallia suurempi verotuksen taso). Lakikin sanoo että pitää metsästää kestävästi, siis siten että kanta pysyy tuottavana (lue = korkealla).
Helsingin Sanomat mielipide-osasto tänään:
”Enontekiön ja Norjan Koutakeinon jäkäläkankaiden välillä onkin huomattava ero, mutta porotiheyksissä (2,5–3,5 poroa neliökilometrillä rajan molemmilla puolilla) eroa ei ole. Tätä tasoa ovat myös Kanadan mannertundran peurakannat ja luonnonvaraisten hirvieläinten tiheydet siellä, missä susia on runsaasti.
Jäkälikössä näkyvä ero ei johdu erisuurista poromääristä vaan Suomen jäkälikköjen ympärivuotisesta laidunnuksesta ja jäkälien herkkyydestä kesäaikaiselle tallomiselle.”
Yhteenvetona: poroja on 2,5–3,5 yksilöä neliökilometrillä eli 100 hehtaarilla, toisin sanoen kymmenkertaisesti hirviin verrattuna. Hirvieläinkannan luontainen tason arvio tuossa tuntuu korkealta, 25-35 eläintä per 1000 ha (kello 13 korjattu sekaisin menneet hehtaarit ja neliö-km). Ei löydy Suomesta susialueilta noin paljon hirviä, metsästäjät voinevat vahvistaa tämän.
Hirvieläinkanta on 1960-luvulta näihin päiviin ainakin viisinkertaistunut, eli reilusta 50 tuhannesta ainakin 250 tuhanteen, kun lasketaan mukaan kauriit.
Minkä sekoilukirjoituksen sinä nyt olet sieltä hesarista lainannut? taitaa olla vieläkin kymmenyspilkkuvirheitä.
Jos vertailukohdaksi otetaan 40-luvun loppu, kai se sorkkaeläinkanta on kymmenkertaistunut.
Minäkin joka olen metsäreunassa ja metsässä lapsuuteni ja nuoruuteni viettänyt, näin ensimmäisen kerran elävän hirven parikymppisenä. Tosin olin nähnyt ensimmäisen ammutun hirven jo viisivuotiaana (1949 syksy). Ei niitä hirven jälkiäkään niissä metsissä paljon 50-luvun alussa näkynyt talvellakaan. Nyt niitä jälkiä löytyy kesällä ja talvella, ihan miten vain.
Kiitos tarkennuksesta Taneli. Lopputulos riippuu tosiaan siitä, mistä vuosikymmenestä lähdetään laskemaan. Kauriiden lisääntyminen on hirveen verrattuna uusi ilmiö. Oleellista asiassa on se, että hirvieläimiä on kaikkialla koko lailla riittävästi puutiaisten ja hirvikärpästen ravintoloiksi.
Ei nyt kai poromääriä ja hirvikantoja voi verrata keskenään. Nykyiset poromäärät eivät eläisi talvea jos niitä ei ruokittaisi. Lapin luonto ei kestä nykyisenkaltaista poromäärää luonnon omalla ruokinnalla. Jokainen lapinvaeltaja on varmaan huomannut että jäkälästä ei enää ole porojen ravinnoksi.
Hirvien ravinnosta ei ole pulaa. Suurin syy hirvikanna kasvuun on talviravinnon parantuminen metsien hakkuiden vuoksi ja sitä kautta naaras hirvien parmpi yleiskunto vasomisen aikaan. Tuo Tanelin mainitsema – 40 luvun tilanne oli keskisessä suomessa vielä – 60 luvun alussa. Mutta sen jälkeen on ravintotilanne parantunut ja hirvikanta alkoi kasvamaan. Hirvikannan kasvu oli 30 % luokkaa kun talviravinnon määrä oli riittävä ja emien yleiskunto oli hyvä vasomiseen. Jokainen voi arvata millainen kanta tulee tuollaisella vuotuisella kasvulla vaikka 10 – 15 vuodessa.
Itsekkin ole sitä mieltä että hirvikanta on liian suuri tai oikeastaan epätasapainoinen. Täälläkin on suuria aloja jossa hirvikärpäsiä ei ole mutta jossain niitä on pirusti. Jos hirvikärpänen rajoittaa metsässä liikkumista niin olishan sille voitava tehdä jotain kun se kerta on hoidettavissa.
Täällä oulunkorkeudella hirviluvista 5+4 meni heti jo 4aik ja vasa. Koirat puksutti myös muita että jäähän noita. Kohta helpompi löytää hirviä mitä lintuja…
Kiitos ravintoanalyysistä Metsuri motokuski. Noinhan se näyttäisi olevan maallikon mielestä: poroja on liikaa laidunten kestokykyyn nähden, eli joko niitä on absoluuttisesti liikaa tai sitten ne laiduntavat väärissä paikoissa. Onhan se selvä, että kun poroja on 200 000 eli enemmän kuin hirviä ja pienemmälle alueelle pakkautuneina, niin tulee ongelmia.
Hirvieläimiä taas on liikaa, ei ravintoon nähden, vaan niiden moninaisten ulkoisvaikutusten takia.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.