Keskustelut Metsänhoito Paljonko suojavyöhykettä rantaan ?

Esillä 4 vastausta, 21 - 24 (kaikkiaan 24)
  • Paljonko suojavyöhykettä rantaan ?

    Kyseessä rantaan asti pusikoitunut,kuusettunut erämaalampi,p-ala n 0,5ha.Muutamia tukkipuita rannan läheisyydessä.Ensi viikolla päätehakkuu ,paljonko metrimääräisesti olisi sopiva ranta-alueen suojavyöhyke?.Voisiko tukkipuut poistaa?Jäisi vielä T2 kokoinen taimikko rantaan sekä kuitukokoista koivua

  • Burl

    Nyt on epäselvää, onko kohde pienvesi, jonka käsittelyä metsälain 10 § ohjaa, vain ei. Raja menee nimenomaan puolessa hehetaarissa. Lainsäädäntö ei kiellä hakkaamasta vallan rantaan asti, jos ei olla ”kymppipykäläkohteella”,  sertifiointikriteeristöt ovat tiukempia. Toki käytännöksi on muodostunut jo ennen sertifiointeja, että rantaan yleensä jätetään hakkaamaton kaistale.

    Itse hakkuutin vajaa vuosi sitten puroon rajautuvan aukon. Metsäkeskuksen virkaihmisen ja ostomiehen kanssa käytiin suojavyöhyke nauhoittamassa ja pienen ajatustenvaihdon metsälain tulkintaan liittyen myös suojavyöhykkeeltä puita leimattiin. Motokuski toimi sitten tämän mukaan.

    Metsälaki sanoo seuraavaa: ”Edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa erityisen tärkeissä elinympäristöissä voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan.”

    Eli tukkipuita voidaan poimia, kun tavoitteena on metsikön erirakenteisuuden ylläpito tai vahvistaminen (ja pino pitenee!) Monikerroksinen metsikkö rannassa on niin biodiversiteetin kuin maisemankin kannalta mielestäni koskematonta rauhoitusvyöhykettä parempi vaihtoehto.

    Pienvesien rannat pitäisi mielestäni ottaa erityishuomioon jo harvennushakkuissa niin, että 1) luotaisiin edellytykset erirakenteisen puuston syntymiselle 2) pystypuut vahvistuisivat kestämään avohakkuuta seuraavia myrskytuulia pysyen pystyasennossa.

    On surkea näky, kun viljavan kuusikon halki virtaavan puron kahta puolta on jätetty hakkaamaton kaistale, jonka ensimmäinen kohdalle sattunut rajuilma on kääntänyt vaaka-asentoon. Tämä on vastoin lain vaatimusta pienilmaston säilyttämisestä ja samalla huomattava taloudellinen menetys. Lahopuuta tulee kertaheitolla runsaasti, mutta useimpien uhanalaisten sieni- ja hyönteislajien vaatimaa lahopuujatkumoa ei ole tarjolla.

    metsä-masa

    Yleinen käytäntö tuo edellä  kerrottu leimattujen runkojen poiminta suojavyöhykkeiltä on myös Väli Suomessa. Käytännön ohjeen sain Metsäkeskuksen metsäneuvojalta, että  isojakin runkoja voisi poimia kunhan koneen kapasiteetti riittää siirtämään runko hakkuualueelle käsiteltäväksi.

    Kätevä motomies tekee tämän miltei jälkiä jättämättä, ja lopputuloskin on yleensä silmälle ja myyjän kukkarolle mukavan näköinen.

    Metsuri motokuski

    Tuo Burl:n kirjoitus on hyvä ja tuolta pohjalta mekin suoja-alueita käsittelemme. Lähtökohta noissa suoja-alueen käsittelyissä on enemmänkin elinympäristön vahvistaminen ja ylläpitäminen ei niinkään puunmyyntitulojen kasvattaminen. Toki sitäkin muodostuu kuin puita käsitellään. Tuo ”masan” toteamus että puut pitäisi tuoda suoja-alueelta pois ja käsitellä alueen ulkopuolella on melko hankalaa riippuen tietenkin alueen puuston koosta. Kun teimme yhden mallileimikon metsäkeskukselle viime talvena niin kyllä siellä kohteella puu käsiteltiin suoja-alueella sillä ei niitä mikään kone olisi pystyssä pois tuonut eikä kaato olisi onnistunut ylärinteeseen. Oli sen verran kallellaan puroon päin että osan kaadoimme suoraan puron yli. Mutta toki emme karsineet oksia puroon.

    metsä-masa

    Metsäkeskuksen toimihenkilöt on omaksuneet tavat toimia 10 pykälän kohteilla, nykyisin sieltä saa kysymällä neuvoja jopa paikanpäällä.

    Metsänkäyttöilmoituksella kannattaa mainita paikka, jos haluaa poimia esim. ylispuita tai tehdä puron ylitys juontouralle.

Esillä 4 vastausta, 21 - 24 (kaikkiaan 24)