Keskustelut Metsänhoito Paljonko suojavyöhykettä rantaan ?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
  • Paljonko suojavyöhykettä rantaan ?

    Kyseessä rantaan asti pusikoitunut,kuusettunut erämaalampi,p-ala n 0,5ha.Muutamia tukkipuita rannan läheisyydessä.Ensi viikolla päätehakkuu ,paljonko metrimääräisesti olisi sopiva ranta-alueen suojavyöhyke?.Voisiko tukkipuut poistaa?Jäisi vielä T2 kokoinen taimikko rantaan sekä kuitukokoista koivua

  • mehtäukko

    Eikä lähiseudun änkyrät usein riitäkkää.

    Kun kerrostalosta alkavat oikein sontaputkella ampua tietämättä paikallisuudesta yhtään mitään, saa tämän nyky tiedonvälityskulttuurin laskea varovasti hornan kattilaan.

    Visakallo

    Jos erehtyvät käräjillä syyttämään muutaman ylispuun poistamista pienilmaston muuttumisella, ajavat kivelle. Tuulen kaatanat ylispuut kun eivät suojele pienilmastoa. Aloittaja ei aikonutkaan parturoida rantaa paljaaksi. Lakeja ja säädöksiä on noudatettava, mutta niiden tulkinoissa voi käyttää aivan normaalia järkeä.

    Jätkä

    Kyllä näkymän voi avata – ja pitääkin toisin paikoin avata niin, että tielläkulkijat ja lähellä asujat saavat edes joskus nähdä järven änkeämättä sinne rantapusikkoonveden ääreen.

    Olen aika paljon veneillyt vapaa-aikoinani ja väitän, että halvatun paljon enemmän silmä lepää, kun ranta on siivottu ja varsinkin, jos siinä on mäen päällä talo ja vaikka karjaa, tai ainakin peltoja, kuin että rannat peittyvät karmeaan pusikkoon, jossa ei voi edes rannaltaonkimista kunnialla harrastaa.

    Molempia toki saa ja pitääkin olla, mutta ei pelkästään pöheikköä.

    Metsuri motokuski

    Puron ja jokivarsien hakkuita ohjaa metsälaki 10 §. Järvien ja lampien hakkuita taas ohjataan metsähoitotosuosituksissa sekä tietääkseni sertifikaatti määrittää niitä myös. Itse asiassa tuolla työhommissa suojavyöhykkeitä käsitellään samalla tavalla yhtälailla virtaavien tai seisovien vesien osalta. Ohjeiston mukaan suoja-alue on noin 15-20 m. Sitä ei ole tarkasti määritetty mutta yleinen suositus on tuota luokkaa. Kyse on ns pienilmaston vaikutuksesta ja se voi olla varjoisilla puolilla pienempi kun taas paahteisilla puolilla pitää suoja-alue olla suurempi. Käytännöksi on muodostunut noin 15-20 m vyöhyke kun tulkinta on noinkin epämääräinen niin se on muodostunut noin puomin mittaiseksi alueeksi. Usein on ollut että lähteiden osalta suoja-alue on hiukan pienempi koska pääosin lähteet sijaitsevat jo valmiiksi kosteassa ilmastossa ja varjoisilla alueilla.

    Ohjeethan eivät kiellä suoja-alueen hakkuuta ja jopa suosittelevat sitä. Tavoitteena on pienilmaston syntyminen ja ylläpitäminen ja se usein vaati mm ylispuiden varovaista poistoa. Se jää sitten motomiehen harkittavaksi millaisen hakkuun se kohteelle tekee vai tekeekö ollenkaan. Viimekädessä ely-keskus tulkitsee onko tehty toimenpide ollut ohjeiden mukainen. Päätökseen ei voi vaikuttaa metsänomistajan tahto tai halu alueen hakkuuseen. Sillä motokuski se viimekädessä vastaa alueen puuston harvennuksesta. Pari viikkoa sitten oli minullakin joenvarsi leimikko jossa isäntä halusi että harvennus tehdään jokeen saakka. Itse en siihen suostunut ja myös perustelin kieltäytymisen. Sanoin että isäntä itse voi hakata niin kuin haluaa mutta minä en sitä hakkaa niin kuin hän pyysi. Siinä kohteella harvennus olisi ollut niin suuri että pienilmasto olisi muuttunut varmasti.

    Metsuri motokuski

    Tuohon ylläolevaan vielä lisäksi. Motomiehen päätökseen ei voi vaikuttaa esteettinen vaihtoehto näkyykö järvi vai ei . Sitä mahdollisutta ei tietääkseni ole määritetty käsittelyohjeissa. Toisekseen ei sitäkään että tuleeko tuulenkaatoja vai ei. Tuulenkaatojen osalta on jopa toivottavaa että niitä muodostuu on ne sitten ryteikön näköisiä tai ei. Kuten totesin niin isäntä voi omalla vastuulaan hakata kuinka haluaa mutta meitä palkkamiehiä ohjaa lait ja määräykset jota on noudatettava haluaa sitä isäntä tai ei.

    mehtäukko

    Heiluvia on Mm:n ohjeet.

    Ja jokihan ei ole pienvesi…Myhistyksen leimauksissa ja valvonnassa näkyy menneen puuriviä vaille sileäksi…

    Metsuri motokuski

    No eihän se ole varsinainen pienvesi niin kuin purot, lähteet ja norot ovat. Tarkoitus kuitenkin on säilyttää tyypillinen ilmasto kyseiselle vesialueelle. Sitä me käytämme sanaa pienilmasto. taisin kirjoittaa väärin. En tiedä onko ohje ”heiluva” mutta ainakin minulle ja monelle muullekin kuskille ne ovat ihan toimivat. Eikä ole tarvinnut vielä selvityksiä metsäkeskukselle tehdä. Saatika olla raastuvassa.

    Siitä olen samaa mieltä että nauhoituksia on kaikenlaisia. Joskus niitä on järvien rantapuissa jotka ovat jo kallellaan järveen. Mutta aina ei voi onnistua vaikka intoa ja halua olisikin.

    Timppa

    Se kannattaa muistaa, että sertifikaatti edellyttää 10 jättöpuuta hehtaarille.  Tietysti rannan puut voidaan laskea näiksi jättöpuiksi.  Siis  vaikka samassa samassa leimikossa olisi aukko jossain muuallakin, niin rannan puut otetaan sen aukon jättöpuumäärää laskettaessa.

    Selvää, että motokuskit pelaavat rantoja hakatessaan varmaan päälle.  Eväthän puut ole heidän, mutta vastuu on.  Metsänomistaja ei siis voi vaikutta kuten MM tuolla edellä totesi.

    Rantojen hakkuissa on sitten omat säännöt.  Tapion hyvän metsänhoidon ohjeet todellakin suosittelevat jättämään näkymiä avastavia aukkoja rannoille.

    Arnold Layne

    Mitä sertifikaateilla on väliä tavan metsänomistajilla? Yhtään lisärahaa niistä ei saa, ne ovat rahanmenoa johonkin tuntemattomaan.

    Tukkipuut pois T2 taimikko jättäen. Koivuista jos ei saa ikinä tukkipuun hintaa nurin kaikki.

    lastunraapija

    Rannan vierustan puiden kaatumisherkkyys on kiinni siitä, onko tuuli päässyt puhaltamaan paikalle ennen hakkuita. Aavan järvenselän rannalla puut ovat kasvattaneet niin vahvat juuret, että ne puut kaatuvat viimeisinä myrskyissä. Jättöpuut takana olevalta aukolta sen sijaan kaatuvat järjestään.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)