Keskustelut Metsänomistus Pakkolunastus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)
  • vmt

    Yhen sortin sosialismia ja maanomistajan kannalta todella p…ska homma.

    Toisaalta kun kunnilla on kaavoitusmonopoli, niin onhan sekin aika selvää, että ansiotonta arvonnousua ei anneta yksityiselle maanomistajalle. Eli ei kaavoiteta ennen kuin on maa saatu hankittua tai joku sen kaltainen sopimus siitä, että kaavoituksen tuottama arvonnousu tulee kunnalle.

    Jätkä

    Oikeus ja kohtuus olisi minun mielestäni se, että kaupungin etuosto-oikeus olisi käytössä. Ja se olisi käytännössä sitä, että kaupunki saisi alueen maksamalla siitä saman hinnan kuin paras tarjous on ollut.

    Minusta tuossa tilanteessa ei ollut pakkolunastuksen paikka, vaan reilu peli pitäisi olla.

    mehtäukko

    Kyllä niin.

    Tilley

    Eräänlaista lottoahan tuo on, että joku on 300 vuotta sitten sattunut saamaan ilmaiseksi maata paikasta, jossa siitä sitten jälkeläisensä 10. polvessa saavat 300 vuoden päästä miljoonia. Ollapa suvusta joka olisi tajunnut joskus hankkia maata. Tai no osa kai hankkikin mutta eräs ulkovaltio vei ne.

    Mutta tästä tapauksesta olen kyllä sitä mieltä, että ei kaupunki saisi tuolla tavalla estää kaavoitusta jos maata ollaan myymässä yksityiselle. Pitäisi noudattaa itse omia sääntöjään.

    A.Jalkanen

    Sianjalan Jalkasten Sukukirja kertoo, että kaukaiset esi-isäni Lauri ja Aatami ostivat 12000 hehtaaria Rautalammin Hanhitaipaleen rälssin maita vuonna 1816 Tigerstedtin suvulta. Kirjan mukaan suvun tilat olivat myöhemminkin paljon keskimääräistä suurempia, mutta pienenivät olennaisesti sekä torpparien vapautuslain että maanhankintalain toteuttamiseksi tehtyjen pakkolunastusten vuoksi.

    Pakkolunastuksista tuli kokemusta myöhemmiltäkin ajoilta. Kun Konnevedelle perustettiin 1990-luvulla rantojensuojelualuetta, perheeltäni lunastettiin kolmesta saaresta noin 18 hehtaaria rantaa ja metsää, muun muassa nykyisen kansallispuiston suosittu Pyysalon uimaranta-alue. Lisäksi 4 hehtaarista muodostettiin oma luonnonsuojelualue. Jos oma osuuteni noista ja lisäksi nykyiset erikoiskohteet huomioidaan mukaan, oma suojelualueprosenttini kohoaa noin 20:een, joten talkoissa ollaan vahvasti mukana.

    tamperelainen

    Vähän samanlaista pakkolunastusmeninkiä oli omalla kohdallani,kun soidensuojeluohjelmaan haluttiin 3ha parhita kivennäismaita.Suota oli vain 2,5ha.Yritinesittää,että vedetään raja suon reunaan,mutta eih..metsäautotietä myöden pitää maata saada.Onneksi gran-Laasonen tuli YMksi ja lopetti moisen valtion rahojen haaskauksen.

    Saapa nähdä kun EU palauttaa osan(3mrd) sinne lupaamistamme rahoista,nouseeko suosuojelu taas esiin.Ohisalolla on kovat paineeet vihreiden kentältä.Joka tapauksessa ilmahömppään pitäisi kaikki  rahat sutata

    Puuki

    Eräänlaista pakkolunastusta on myös sähkölinjat.  Liittymän ja linjan rakentamisen on aikoinaan kustantaneet omistajat itse mutta nyt sen omistaakin siirtoyhtiö ja jos haluaa istisanoutua , niin linjan purkamisen ( 10 m kaapelia) maksaa liittymän omistajat.

    Aikoinaan ukin kotitalon maista on lohkaistu yli 20 torppaa .  Se on ollut sitä aikaa, kun ei ole ollut ansaintamahdollisuuksia juuri muualta kuin maanviljelyksiltä.  Hyvä tapa monille pienituloisimmille   se torpparivapautus on ollutkin siihen maailmanaikaan .

    Nuakka

    70-luvulla meni meiltä n.5 ha metsää ja kolme rantaa Ivo:n voimalinjan alle. Nyt alkaa uusi lunastus kun viereen tulee toinen, vähän isompi linja, Fingridin järvilinja.  Eli lisää metsää ja rantaa, uutuutena kolme rakennustakin purkuun. Ja syy tämän 290 km pitkän linjan rakentamiseen: Varaudutaan Etelä Suomen kasvavaan sähköntarpeeseen, kun oma tuotanto ajetaan siellä sekä sähkössä että kaukolämmössä ilmastohätätilan vuoksi alas, ja vaje korvataan tuuli-, ydin-, ja ostetulla vesivoimalla. Tämän hankkeen Yva on surkuhupaisaa luettavaa, uutta johtokäytävää tehdään kun pitää kiertää Natura-alueita, liito-oravan puita lueteltu sivukaupalla, ja sivulauseessa todetaan että vain parikymmentä rakennusta joudutaan purkamaan, ja sydäntahdistinpotilaan kannattaa kulkea linjan ali sieltä missä johdot ovat korkeimmalla. Minäkö katkera? En vielä mutta suhteellisen v-tuuntunut.

    A.Jalkanen

    Tulee paljon metsäkatoa tuosta Järvilinjasta? Ehkä alla voisi kasvattaa energiapuuta tai ainakin joulukuusia?

    Nuakka

    Joulukuusia kyllä, energiapuuta ei varmaankaan, linja raivataan muutaman vuoden välein puhtaaksi. Lisäksi varsinaisen johtoalueen vieressä on reunavyöhyke, jolta kaadetaan kaikki isommat puut. Uutta linjaa kehutaan mm. että sähkön hävikki pienenee vanhaan rakenteeseen verrattuna tuhansien ok-talojen kulutuksen verran. Paitsi ettei vähene, vanha linja jää toimintaan ja uudessakin on tietenkin hävikkiä. Tämä on sitä älykästä sähköverkkoa varmaankin, onhan selvä jos Helsingin hiili korvataan lämpöpumpuilla, sähköntarve kasvaa. Ei kai ne isotkaan pumput paljon 3:1 paremmalla hyötysuhteella toimi kuin pienet ilmalämpöpumputkaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)