Keskustelut Metsänhoito PÄÄSTÄÄNKÖ LATVUSTEN OHJEPITUUKSIIN HARVENNUSMALLEILLA

Esillä 6 vastausta, 71 - 76 (kaikkiaan 76)
  • PÄÄSTÄÄNKÖ LATVUSTEN OHJEPITUUKSIIN HARVENNUSMALLEILLA

    Metsänhoidossa katsotaan yleisesti, että elävän latvuston pituus tulisi olla 2. kehitysluokan jälkeenkin terveessä, hyvin kasvavassa ja elinvoimaisessa metsässä kuusella 60 %, koivulla 50 % ja männyllä 40 %.

    Mielenkiintoisesti nämä tavoitteet on jätetty tahallaan pois metsäkeskuksen metsänhoidon suosituksista (MHS), mutta esim. Stora Enso ne kyllä mainitsee omissa suosituksissaan.

    Minusta nämä latvuspituudet ovat tärkeä ja oikea ohje, joihin pitäisi pyrkiä. Jos oksat vielä riittävän valon avulla ovat tuuheat ja runsaslehtiset, puulla on hyvät mahdollisuudet kasvaa nopeasti.

    Iso ristiriita ja virhe on siinä, että harvennusmallien harvennusohjeilla näihin ei latvustopituuksiin ei päästä, ei sitten lähellekkään.

    En ole nähnyt yhtään nuorta metsää, jossa 1600  -1800 istutustiheydellä noihin pituuksiin olisi päästy kun MHS:n leimausrajasta on pidetty kiinni, eikä se ole minusta mahdollistakaan. Niin paha varjostus metsän sisälle syntyy ja näin kasvatamme hentoista riukuuntuvaa ja tupsulatvaista metsää, joka saa vielä melkoisen valoshokin ja kasvun notkahduksen EH:n jälkeen tuhoriskeistä puhumattakaan.

    Jos sen sijaan Sahalan Kartanon malliin istutetaan 1200 kpl/ha suuriin mättäisiin ja tehdään ensiharvennus heti kun pienen ropsin mitat harvennuspuissa täyttyvät, latvuspituudet voidaan pitää helposti. Tämä myös takaa valtapuiden kasvun kiihtymisen EH:n jälkeen.

    Seuraava väljenny s häämöttää jo alle 10 v sisällä, jotta em. latvuspituus pystytään säilyttämään. Näillä keinoin pääsemme kasvattamaan hyvin kannattavaa 3. kehitysluokan metsää tuoreilla pohjilla jo alle reilusti 30 vuotiaana, mikä ei suositeleuissa systeemissä onnistu ollenkaan.

    Harvemmalla taimikolla ja aikaisemmalla EH:lla varhaiskavatuksen biomassa jää hieman jälkeen tavanomaisen tiheästä taimikosta, mutta ero korvautuu moninkertaisesti kun parhaat valtapuut tuuheine latvuksineen alkavat pukata paksuja lustoja 2. ja 3. kehitysluokissa ja lähes kokonaan tukkikasvua kerryttäen.

  • Visakallo

    Minun kylvömännikköni eivät ole olleet missään vaiheessa raivaamattomia. Niissä on ollut n. 4000 runkoa/ha siinä vaiheessa kun koneellinen energiapuuharvennus on tehty.

    Puuki

    Kun koneketju on keskikokoinen , vältytään leveiden ajourien haitoilta jatkossa. AR on ihan oikeassa ; kasvupaikat on ihan erilaisia ja eri puolilla maata kasvu erilaista siksi vertailu suoraan on hankalaa.

    Raivaukset tehdään aina tarvittaessa.

    mehtäukko

    Asioissa ärsyttää epäjohdonmukaisuus. Joku asia aiemmin toisessa yhteydessä on niin, myöhemmin toisin.

    Jotkut lainalaisuudet ovat sellaisia, ettei kaikkea voi saada yhtä- aikaa. Tuuliviirille se on tietysti mahdollista.

    Petkeles

    Näinpä.

    ”Minun kylvömännikköni eivät ole olleet missään vaiheessa raivaamattomia.”

    Taimikko joka on kaikkina ajanhetkinä raivattuna ei liene mahdollinen.

    Visakallo

    Petkeles se on varsinainen suurten ajatusten Mätäjoki! Tarkoitin niitä 40 vuotta, kun olen hirvien talvilaidunalueella kylväen uudistanut merkittävän määrän karun maapohjan kuusikoita männiköiksi siinä myös onnistuen. Suorittava porras tämän jo muutaman vuoden jankkauksen jälkeen ymmärsi, mutta uusia kovapäitä näkyy ilmestyvän tilalle. Metsäyhtiöt näkyvät ohjeistavan omilla maillaan aivan samaan tapaan varhaisperkaamaan männyn kylvötaimikkonsa.

    Metät kunnossa!

    Joo olis kyllä kiva vetää heti tavoitteeseen mut saattaa tulla sarvipäät porukoineen ja ei jää mitään…..

    No, monelle sitten käytäntö opettaa kun tekee opastuksen mukaan ja vituiks menee silti……

    Elämä on 👍!

Esillä 6 vastausta, 71 - 76 (kaikkiaan 76)