Keskustelut Metsänhoito PÄÄSTÄÄNKÖ LATVUSTEN OHJEPITUUKSIIN HARVENNUSMALLEILLA

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 76)
  • PÄÄSTÄÄNKÖ LATVUSTEN OHJEPITUUKSIIN HARVENNUSMALLEILLA

    Metsänhoidossa katsotaan yleisesti, että elävän latvuston pituus tulisi olla 2. kehitysluokan jälkeenkin terveessä, hyvin kasvavassa ja elinvoimaisessa metsässä kuusella 60 %, koivulla 50 % ja männyllä 40 %.

    Mielenkiintoisesti nämä tavoitteet on jätetty tahallaan pois metsäkeskuksen metsänhoidon suosituksista (MHS), mutta esim. Stora Enso ne kyllä mainitsee omissa suosituksissaan.

    Minusta nämä latvuspituudet ovat tärkeä ja oikea ohje, joihin pitäisi pyrkiä. Jos oksat vielä riittävän valon avulla ovat tuuheat ja runsaslehtiset, puulla on hyvät mahdollisuudet kasvaa nopeasti.

    Iso ristiriita ja virhe on siinä, että harvennusmallien harvennusohjeilla näihin ei latvustopituuksiin ei päästä, ei sitten lähellekkään.

    En ole nähnyt yhtään nuorta metsää, jossa 1600  -1800 istutustiheydellä noihin pituuksiin olisi päästy kun MHS:n leimausrajasta on pidetty kiinni, eikä se ole minusta mahdollistakaan. Niin paha varjostus metsän sisälle syntyy ja näin kasvatamme hentoista riukuuntuvaa ja tupsulatvaista metsää, joka saa vielä melkoisen valoshokin ja kasvun notkahduksen EH:n jälkeen tuhoriskeistä puhumattakaan.

    Jos sen sijaan Sahalan Kartanon malliin istutetaan 1200 kpl/ha suuriin mättäisiin ja tehdään ensiharvennus heti kun pienen ropsin mitat harvennuspuissa täyttyvät, latvuspituudet voidaan pitää helposti. Tämä myös takaa valtapuiden kasvun kiihtymisen EH:n jälkeen.

    Seuraava väljenny s häämöttää jo alle 10 v sisällä, jotta em. latvuspituus pystytään säilyttämään. Näillä keinoin pääsemme kasvattamaan hyvin kannattavaa 3. kehitysluokan metsää tuoreilla pohjilla jo alle reilusti 30 vuotiaana, mikä ei suositeleuissa systeemissä onnistu ollenkaan.

    Harvemmalla taimikolla ja aikaisemmalla EH:lla varhaiskavatuksen biomassa jää hieman jälkeen tavanomaisen tiheästä taimikosta, mutta ero korvautuu moninkertaisesti kun parhaat valtapuut tuuheine latvuksineen alkavat pukata paksuja lustoja 2. ja 3. kehitysluokissa ja lähes kokonaan tukkikasvua kerryttäen.

  • mehtäukko

    Oli mikä puulaji ja kasvupaikka hyvänsä, niillehän on selkeästi määritelty kasvatustiheydet. Nyt ei vertuutella ylitiheyksiä.

    Mielenkiinnolla odotan entisen kumoavia tuottolaskelmia…

    kari.vesala04

    Pelottavia kirjoituksia metsän kasvatuksesta, puurakentajan kannalta. Puustoa täytyy kasvattaa tiheämpänä monestakin syystä: hirvet, taimi voi sattua esim, kiven päälle, tai muuten vaan olla viallinen, luontainen kasvukilpailu valikoi parhaille kasvukohdille sattuneet, heinä ei ehdi kasvaa kun kevytmuokkaus suoritetaan heti hakkuun jälkeen, tämä tietysti sulkee istutustaimet pois. Pystykarsinta tapahtuu luonnollisesti, myrsky ja lumituhoja tapahtuu, mutta silti jää tarpeeksi tiheyttä. Kolmessa sukupolvessa meillä on näin toimittu ja todettu parhaaksi. Näin saadaan tiheämpisyistä ja pidempää tukkia.

    Panu

    Olisi mielenkiintoista ensin nähdä ne tuottolaskelmat, joissa 4000-5000/ha tiheys on todettu optimaaliseksi. Metsänhoidon suosituksista en ainakaan löytänyt.

    mehtäukko

    Onhan täällä paasattu 4-5 tuhannen tiheyksistä sekä risut ja romut mukana energiaharvennukselle!

    Mallihan on se, että n.4 tuhatta on männyn n.5-6 metrin pituusluokka taimikkoharvennukseen n.2 tuhanteen laadun takia.

    Puuki

    Erittäin hyvä männyn 2-khl:n metsä jäi tähteelle 4 vuotta sitten tehdyn e-puuharvennuksen jälkeen. Tiheys oli siinä männikössä poikkeuksellisesti n. 4000 kpl/ha ennen harvennusta. Osa kokopuuna ja osa rankana korjattiin.   2000-luvun alussa oli suosituksissa jättää e.-puukohteille 4000 kpl/ha taimia nimenomaan männiköissä.

    Ammatti Raivooja

    Niin mahdollisuuksia katsellen voi omteellä ja rehevällä suolla katsoa jos 4000 kasvaisi. Muutenhan ne harvennetaan normaalisti sinne 2000een. Rehevällä reippaasti ojitetulla suolla missä rauduskoivu jo kasvaa niin laatu tosiaan karkaa 2000 lla räkäluokkaan. Kyllähän se antaa mahdollisuuden jo parikymppisenä harventaa kannattavasti energiana ja tosiaan ennakkoraivaustarve on vähäisempi.

    Visakallo

    Panu: ”Miten Visakallo määrittelet tuon (männikön) päätehakkuukypsäksi?”

    Siis Metsäkeskus määrittelee, minä en vielä. Motteja on alle 300/ha, ja tukkiprosentti alle 80. Runkoluku on 500 kpl/ha, joten männyillä on hyvin tilaa vielä kasvaa. Päätehakkuu 10 vuoden sisällä.

    Panu

    Yksi mäntyvaltainen päätehakkuu on tullut tehtyä, jossa kertymä oli 140m3 ja tukki% 50. Se oli maastossa tehdyssä metsä-arviossa merkitty 04:ksi ja uskoin sitä.

    mehtäukko

    Eikös tämän päivän tieto kumoa 4 tuhatta siksi, että muotopuolisuus, honteluus ja karsiutumisen pakko ajavat ennenaikaiseen ruikula-harvennukseen? Tuollaiseen riskiin en lähtisi.

    puutuomas

    Kun metsää mennään hoitamaan niin silloin otetaan aina puuta sen verran pois että kasvamaan jäävien puiden latvukset ei tuulellakaan osu toisiinsa oksista. Eli metso pääsee lentämään mistä latvusten välistä tahansa, seudulle sattuessaan. Tämä pätee taimikonhoidosta loppuun asti.  Kaikki muut hoito tyylit on ylitiheitä. Näin toimin 10vuotta metsurina ollessani eikä koskaan kukaan moittinut työnjälkeä. Runkolukuja en mittaillut myöskään koskaan vaan keskityin valitsemaan parhaat mahdolliset puut jatkoon.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 76)